perjantai 26. kesäkuuta 2020

Shellin kivikko

Shellin kivikko on ollut kukassa paremmin tänä kuin viime vuonna. Siinä on paljon sammalleimuja, joissa on se 'vika' etteivät näytä alkukesän jälkeen oikein miltään. Istutin tänne syksyllä vähän lisää kasveja, että olisi myöhemminkin kesällä jotain katsottavaa. Saapa nähdä, miltä näyttää elokuussa?


Kivikon kukat melko vaaleansävyisiä. Siksipä toin syksyllä muutaman värikkäämmän leimu-pistokkaan muualta.

Noita kiviä siirtelen tarpeen mukaan eri paikkoihin.


Kivikon päälle nousua helpottamaan tein pari vaatimatonta kiviaskelmaa.

Kivikon reunassa on sammaleisia kiviä.




Takana pilkottaa sammaleinen kaivon kansi, josta kivikko saanut nimensä. Kivikon päällä syksyllä sinne istuttamani kuunliljat ym.


Tässä kaivon kansi, jonka mukaan kivikko nimetty. En tiedä historiaa, miten kaivon  kansi päätynyt mökille.

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Metsäpuutarhassa

Täälläkin yksi kuunlilja availee lehtiään.

Metsäpuutarhaan tuomani korpi-imarre on viihtynyt hyvin.

Kotkansiipi on mielestäni kaunis. Harmi, että jo loppukesästä se vähän ränsistyy.

Iso kivi on metsäpuutarhan kruunu.

Mesimarja on jo hyvässä kasvuvauhdissa.

Kalliokielot ovat niin ikään minun tänne istuttamiani. Pidän niiden muodosta.

 Metsäpuutarhaa halkoo Lyhtypolku...

... jossa on tietenkin lyhtyjä.




Varjopenkki on Metsäpuutarhan vieressä ison kiven takana.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Alkukesä mökkipihassa


Mökkipihalla alkanut todella kylmän toukokuun alkupuoliskon jälkeen tapahtua. Maasta nousee jos jonkinlaista yrittäjää. Toiset saavat äkkilähdön ja toisia vaalitaan. Joskus näiden kahden erottaminen vaatii googlailua ja viimevuotisten kukkakuvien tutkailua.

Syksyllä istuttamani ruusujuuri päässyt kasvuvauhtiin. Yläkuva.

Tuoksumatara availee jo valkoisia kukkiaan Varjopenkissä. Tämä kasvi levinnyt alun harkitsemisen jälkeen kiitettävästi. Saa levitä! Teen tilaa uusille kasveille, sillä tilaa riittää. Luin jostain, että tämä kasvi lisää lemmenhaluja. Kunkin omassa harkinnassa on, kiertääkö nämä kaukaa vai nuuhkiiko huolella! Tai lähettää peräti jonkun tietyn näitä nuuhkimaan! En tosin muista, pitikö näitä peräti syödä vai riittikö pelkkä nuuhkaisu!

Syksyllä istuttamani jaloangervo  nostaa päätään.

Keijunkukka näytti keväällä kuolleelta, mutta virkistyikin sitten! Hyvä niin, sillä pidän siitä kovin.


Vuorenkilpi, tuo puutarhailijat kahtia jakava kasvi: toiset inhoaa, toiset rakastaa. Jos en nyt ihan rakasta, niin pidän näistä kyllä. Kasvavat kaivonrenkaassa eivätkä siitä leviä.

Syksyllä istutettu sinileimu on näköjään ensimmäisten kukkijoiden joukossa. Hain syksyllä nimenomaan sinisiä kukkijoita pihaan.

Yksi kevään suloisimmista asioista on saniaisten lehden käppyrät. Kaikkein kauneimmillaan ne ovat, kun vasta availevat lehtiään Mökkipihassa on saniaisia paljon. Olen niitä hävittänytkin sieltä.

Rönsyakankaali alkoi salaa ja tarmokkaasti tehdä sille varattua tehtävänsä: paljaan maan peittämistä. Istutin näitä syksyllä tarkoituksena peittää multakohtia Eteläpenkissä. En huomannutkaan, että aloitti homman ja varsia ojentui jo väärään suuntaan Ystävällisesti niitä ohjasin pienin kepein minulle mieluisaampaa paikkaan.

Luontopihassa mustikanvarvuissa on melko paljon kukkia. Kun otin puhelimella niistä kuvaa, kimalaiset pörisivät niissä. Mikä ihana ääni! Kuulette sen varmaan nyt korvissanne!

Siirsin toissa syksynä Eteläpenkissä olevia luonnonkasveja Luontopihaksi ristimääni pihan osaan. Lemmikit siellä nyt kukkivat kielojen joukossa. Siirsin sinne myös kurjenpolvia ja puna-ailakkeja.

Joku ehkä muistaa, kun talvella laitoin kuvan mieheni tekemästä rautaportista. Toukokuussa siirtelin porttia paikasta toiseen sopivaa paikkaa etsien. Mielestäni portista pitää tulla JOHONKIN. Lopulta päätin, että portti tulee polun varteen, jossa tullaan parkkipaikalta mökkiin.

Bloggerkin muuttanut muotoaan. Hetken menee etsiessä toimintoja. Kuvien lataaminen on nyt hitaampaa. Lataan kuvat aina oman tietokoneeni hakemistosta ja muokkaan niitä Photosopilla. Lähinnä vain pienennän kokoa, välillä rajaan. En ole valokuvauksen harrastaja, joten tämä riittää.  En tiedä, miten te muut kuvia käsittelette?