perjantai 15. helmikuuta 2019

Ruoanlaittoa


 Pidän ruoanlaitosta ja kerään reseptejä. Tykkään myös syödä, valitettavasti.  Kokeilen uuden reseptin ensin, jos sen hyväksi havaitsen, pääsee se tähän kansioon. Joitakin tosi pahoja huteja kokeilussa tullut, suorastaan kamalia! Muistan vielä hämärästi, jonkun broileria suklaakastikkeella kokeilun. Ihan kamalaa! Tiedä sitten, oliko vika reseptissä tai tekijässä. Luultavasti jälkimmäisessä.

 Olen ilmastonmuutoskeskustelun jälkeen alkanut tehdä ruokia niin, että käytän enemmän kasviksia. Meillä on myös kasvisruokapäiviäkin. Ihan hyvältä on maistunut! En koskaan heitä mitään ruokia pois. Sehän olisi ihan järjetöntä! Teen isoja annoksia. Joko syödään siitä parina päivänä ja/tai laitan osan pakasteeseen.

 Kansio jaoteltu eri ruokiin ja muihin tietoihin. Laitan ison klemmarin siihen, kohtaan missä valmistettava ruoka on. Löytää näin helposti.  Kohdassa 'Tietoa' on esim. mitä allergioita ym ruokapöydässäni vierailevilla on. Ne on hyvä ottaa huomioon. Siellä on myös lista, mitä ruokaa olen vierailleni tarjonnut. En halua tarjota samaa ruokaa moneen kertaan!


Tässä on pöytä katettu naapureille, jotka kutsuin lounaalle.


 Teen suunnitelman ruoista viikoksi tai puoleksi viikoksi kerrallaan. Tämä on hyvä pohja kauppalapulle, jonka teen joka kerta kauppaan mennessä. Kauppalappuja on tässä kaksi kappaletta. Toinen on muistilappu tulevien vieraiden ruokaostoja varten.

Minulla on vaikeasti luettava käsiala. Olen saanut siitä kuulla! Viime kesänä mökiltä lähdin ruokakauppaan. Enkä saanut omasta lapustani selvää! Seisoin siellä hyllyjen välissä ja ihmettelin, mitä tuossa lukee? Menin kaupan jälkeen kampaajalle. Sielläkin naureskelin tapausta. Kampaaja sanoi, että jospa hänkin yrittäisi saada selvää. Ei saanut! En vieläkään tiedä, mitä siinä luki koska en mitään kaivannut. Ehkä se oli vaan joku tuote varaston täydennykseen?

Olen vuosia sitten tehnyt tällaisen Kariston kustantaman Reseptikirjan, joka oli sen verran suosittu että siitä otettiin kaksi painosta. Mökillä minä tallennan ruokareseptit tällaiseen. On tosi melko pieni, kun kerään reseptejä niin paljon.

Jotkut kuvat tässä postauksessa on tarkoituksella vähän epäselviä. Näin tällä kertaa.

Jokohon kohta alkaisi postailla puutarha-juttuja, kun tämä on joku pihablogi olevinaan! Eli lopettaisi nämä  'avautumiset'! Se ei ole oikein tapanani ollut aikaisemmin. Eli seuraavaksi varmaan jo perusasioiden äärelle!

perjantai 8. helmikuuta 2019

Mereltä maalle

Vaihteeksi kesäkuvia! En ole yleensä taaksepäin katsova ihminen. Mutta tämä postaus muistelee menneitä.

20 vuotta tuli aikanaan seilattua purjeveneellä. Silloin vietettiin melko tiiviistä vapaa-aikaa merellä: kaikki viikonloput ja lomat keväästä syksyyn. Pääasiassa purjehdittiin Saaristomerellä, mutta myös Ahvenanmaa ympäristöineen, Ruotsin rannikko ja Gotlanti tuli koluttua. Kun hankittiin koira ja myöhemmin vielä toinenkin keskityttiin vain sellaiseen purjehdukseen, jossa koirat voivat olla mukana. En halunnut laittaa niitä hoitoon.

Suomen saaristo on niin upea! On tuonut elämääni paljon rikkautta, sain kokea tätä niin monta vuotta. Tuo veneen ratti tuli myös minulle tutuksi, sillä ajoin tätä venettä melko useinkin.

Ystäväpiiri lähtöisin pääasiassa tuolta purjehdusajalta. Eikä ystävyys ole loppunut, vaikka emme enää veneile ja muutettiin vielä poiskin Espoosta. Veneilystä ja upeista merimaisemista jäi muistot elämään. Paljon hienoja elämyksiä ja myös pelottaviakin hetkiä tuli koettua. Meren kanssa ei ole leikkimistä! Hyvin on jäänyt mieleen 41 tunnin purjehdus Hangosta Visbyhyn, kun olin yöllä yksin veneen kannella ja ohjasin venettä katsellen pimeyttä ympärilläni. Yksi niistä hetkistä, jonka muistan aina! Kyllä välillä pelottikin myrskyävällä merellä. Ihminen on siellä niin pieni!

Tämä purje, genaakkeri, kuljettaa heikossakin tuulessa! Alkaa purjehdusslangi olla itsellä jo niin ruostunut, että piti purjeen nimi tarkistaa Wikipediasta! Ennen sanat ja solmut osasi kuin vettä vaan!

Veneessä oli ihan hyvät tilat sisällä asustella pidempiäkin aikoja. Aina, kun sää salli oltiin ulkona mm. syötiin siellä huokaisevan kauniita maisemia katsellen.


Jossain vaiheessa meillä oli kaksi seilaavaa koiraa. Näyttävät samalta kuin nykyinen, koska ovat samaa rotua. Kuvan sadepäivänä veneeseen sai katoksen suojaksi. Katoksen alla nämä kaverukset lepäilevät.

Olen 'aikansa kutakin'-ihminen.Kuvia selatessani havaitsin, että vuonna 2005 alkoi ilmestyä myös mökkikuvia. Pari vuotta oltiin mökillä ja vene oli pääasiassa laiturissa. Todettiin, että lienee aika myydä se! Kun myytiin vene, vaihtui harrastus kolmeen ämmään: mökkeily, matkailu ja moottoripyörä (miehellä). 

Kun myytiin vene, tehtiin myös toinen muutos elämässä: muutettiin Espoosta meille entuudestaan tuntemattoman pikkukaupungin laidalle.

 Kuva mökkeilyn ensimmäisiltä vuosilta. Tontti oli pusikoitunut, jonka raivaamisessa menikin tovi! Laiturilla kävelee ensimmäinen koiramme.

Tässä vaiheessa ei vielä kukkapenkeistä tietoakaan. Luulin, että pidän tontin luonnonmukaisena, kuten se oli tähän asti ollutkin. Niinhän sitä silloin kuvitteli!



Mökkeilyssä nautin ensimmäisinä vuosina ja vieläkin siitä, että vaikka ennustettaisiin millaista myrskyä se ei paljoa hetkauta toisin kuin veneilyaikoina. Mitä nyt laituri keikkuu vähän enemmän! Säällä ei ole niin suurta merkitystä, kun asuu mökissä eikä veneessä. Venekin vaihtui vähän pienempään!

Näitä elämänmuutoksia en ole päivääkään katunut!

perjantai 1. helmikuuta 2019

Nyt on lunta!


Vaihdan pöytäkoneen taustakuvan usein ajankohtaiseksi. Nyt siellä tintti nokkii ruokaansa pihan lintulaudalla.


Kyllä aurinkoisena pakkaspäivänä pihalla vaan on niin kaunista!


Tästä keittiön ikkunan läpi otetusta kuvasta näkyy, että viime aikoina on pakkasen lisäksi välillä satanut myös reilusti lunta. Pihavalon päällä komea kasa! Päätin pelastaa norjanangervo-pensaat lumimassojen alta, etteivät oksat katkea. Harjanvarrella sohin lunta pois ja nostelin oksia. Taisi siinä joku jäinen oksa katketa. Kumpi sitten on parempi: niitä oksia katkoo lumi vai minä harjanvarrella?

Tällaisen polun olen luonut pihalle, että pääsen viemään lintusille ruokaa.

Närhet ovat ahkeria ruokavieraita lintulaudalla. Pihabongauspäivänä oli kova pakkanen, joten 'saalis' jäi vain tali- ja sinitintteihin, jotka ilmoitin Bird Lifelle. Juuri edellisenä päivänä laudalla oli käynyt myös harmaapäätikka ja käpytikka, joka visiteeraa tuolla melko useinkin.

Nämä tipuset ovat pergolan verkossa kesät talvet.

Täällä meilläpäin on hyvin rauhallista ja koiralenkityksen pystyy tekemään niin, ettei tapaa ketään. Minä tykkään tästä rauhasta! Kovalla pakkasella täytyi koiralle laittaa sen inhoama takki päälle. Olisi pitänyt olla myös tossut, kun sen varpaita paleli välillä niin kovasti.

Moni on somessa valittanut tätä Suomen kamalaa säätä. Positiivisella asenteella sujuu ulkoilu myös kovalla pakkasella. Ja on aivan huumaavan kaunista, kun aurinko vielä paistaa! Sää on pukeutusmiskysymys. Se pitäisi opettaa myös koiralle!

Kaikesta huolimatta: ihanaa kun kevät lähestyy vähitellen. Omassa ajanlaskussani maaliskuu on ensimmäinen kevätkuukausi ja sehän on ENSI KUUSSA!

lauantai 26. tammikuuta 2019

Blogi ja minä


Olen joskus ollut sitä mieltä, että postaan tänne blogiini vain puutarhasta. Aikomus peruttu moneen kertaan, sillä nyt sydäntalvella ei pihasta ole muuta raportoitavaa kuin linnut ja lumityöt! Nyt valaisen hieman tapaani bloggailla.

Kirjoitan blogiaiheita joskus vain otsikkotasolla varastoon, kun näen toisten blogeissa kiinnostavia aiheita. Näitä sitten kirjoitan valmiiksi ja julkaisen, jos siltä tuntuu. Väillä  käytän julkaisemiseen ajastusta. Yleensä kuitenkin julkaisen tekstit aamuvarhain ihan 'livenä' aamuvirkku, kun olen.

Otan kuvia pääasiassa puhelimella. Meillä on perheessä ihan ammattitasoa oleva järjestelmäkamera. Niin ammattitasoa, etten osaa sillä kuvata! Joskus pyydän ottamaan tällä kameralla parempia kuvia käyttööni. Aikaisemmin minulla oli Nokia Lumia puhelimena. Mielestäni sillä sai parempia kuvia kuin nykyisellä iPhonellani. Mutta näillä mennään!

Olen hyvin järjestelmällinen ihminen. Puran ottamani kuvat iCloudista tietokoneeni hakemistoon 'Talletetut'. Jos ne mielestäni ovat säilyttämisen arvoisia vien ne hakemistoihin, joita minulla on kymmeniä!  Siellä on omat loosit ruokaohjeille, käsityölle, kotipihalle, mökkipihalle ym kaikelle mahdolliselle. Kaikissa on vielä alihakemistoja. Esim. mökkipihassa on alihakemisto kukkapenkit, jonka alihakemistoina jokainen nimetty kukkapenkki vielä erikseen. Esim. mökkipihan Eteläpenkki on yksi alihakemisto. Kotipihan hakemistoina on esim. kasvit, kivet esineet, rakennelmat ym. Näitä kaikkia hakemistoja siivoan silloin tällöin tuhoten huonoja kuvia.

Yritän bloggailla turvallisesti. En koskaan kerro etukäteen, jos esim. lähden matkalle. Tai koska menen mökille tai mökiltä kotiin. Kotona meillä on hälytysjärjestelmä turvaamassa kutsumattomilta vierailta. Silti olen varovainen. Kauhistuttaa esim. Facebookin Mökkiryhmässä, kun ihmiset laittavat sinne kuvia kartasta ja siinä mökin sijainti! Tai kertovat, koska ovat mökillä ja koska kotona. Joku on yrittänyt heitä valistaakin, mutta ei mene perille. Ihmettelevät vaan, että kuka heistä olisi kiinnostunut! Luonnollisesti myös tietokoneen virustorunta on ajantasalla.

Postaan blogiin tästä kotipihasta, josta on vähemmän kerrottavaa kuin mökkipihasta. Tämä on paljon pienempi ja kukkapenkeistä ei ole kerrottavaa, kun niitä ei ole!


Paljon suuremmalta mökkipihalta kukkapenkkeineen onkin paljon enemmän sanottavaa! Muutama vuosi sitten aloin omaksi yllätyksekseni tehdä kukkapenkkejä. Enkä ole katunut! Olen jopa saanut siellä kasvit pääosin viihtymään. Teiltä olen välillä neuvoja kysellyt ja saanut. Kiitos!

Käyn välillä läpi blogiluetteloa. Joitakin uusia blogeja olen lisännytkin sinne. Luen melko ahkerasti kirjoituksianne!  Poistan listalta sellaiset blogit, joille lukijat tuntuvat olevan aivan yhtä tyhjän kanssa. Tuskin jäävät minua kaipaamaan! Itse olen melko ahkera kommentoija. Ymmärrän, ettei kaikilla ole aikaa. Mutta jos kerran pitää blogia voisi lukijatkin huomioida. Ilman lukijoita blogin pitäminen on turhaa! 

Minulla oli tämä blogi aikaisemmin linkitettynä Facebookiin omaksi sivukseen. Jotenkin en vaan tuntenut sitä omakseni, vaikka Facebookissa ahkerasti vierailenkin.

perjantai 18. tammikuuta 2019

Kesä mielessä, vaikka talviselta näyttää


Lunta on tupruttanut meilläpäin ja lumitöitä saanut tehdä. Huvittavaa, kun lehtien lööpeissä kauhistellaan arktista säätä, joka Siperiasta asti meille hönkii. Ovatko toimittajat unohtaneet, että nyt on talvi! Silloin on pakkasta ja lunta eli ihan normaalia talvisäätä siis. Edellisen postauksen ärsytyslistassa mainitsin juuri tämän luonnosta vieraantumisen.

Heti, kun vuosi vaihtui aloin miettiä tulevaa kevättä ja kesää. Vaikka kovasti talvista onkin se ei estänyt sitä. Otin jo esille mökkipihan kasvikartan, joka täytyisi päivittää. Siirtelin syksyllä kasveja ja otin valokuvia. Tein hätäisesti niistä alustavan kartan.

Otin syksyllä mökkisaunan ja sen pukuhuoneen verhoista mitat ja valokuvat. Nappasin mukaan myös pitsikangasta. Nyt tein uudet verhot saunaan keväällä ripustettavaksi.

Hyviä ruokareseptejä olen myös ottanut talteen ja laittanut mökkikansioon, joka minulla on täällä kotona talvella. Mökillä käy ruokavieraita ja mukava keksiä uutta tarjottavaa.

Kotipihan kivikkoon istutin syksyllä pieniä mehikasvin ja heinien alkuja. Ehkä pitäisi ostaa keväällä vielä yksi heinä. Toivottavasti nämä nyt lumen alla olevat istutukset ovat keväällä virkkuna aloittamaan uutta kasvukautta!



  Meillä tirpat käyvät lintulaudalla ahkerasti. Pääasiassa näitä tinttejä, joitakin viherpeippoja, närhiä, käpytikka. Mustarastas käy usein ennen iltaa nokkimassa maahan pudonneita siemeniä. Valitettavasti käy silloin tällöin myös naakkoja, jotka tulevat suurina parvina. Niitä en halua ruokkia! Iso parvi tyhjentää lintulaudan hetkessä. Monet naapurit niitä näkyvät ruokkivan. Menkööt sinne!

Birdlifen seuraava Pihabongaus on 26-27.1.19. Viime vuonna osallistuin. Varmaan tänä vuonnakin.


Päivisin on ollut melko harmaata ja lumisateistakin. Joskus sentään aurinko paistoi ja välillä oli tällainen iltaruskokin länsitaivaalla.