keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Kuusi kuvaa kesästä - teemana valokuvaus


 
Sain haasteen Tuulalta,  Maalaiskaupungin piha-blogista. En ole kummoinenkaan valokuvaaja. Usein otan kuvia ihan vain puhelimella. Ne paremmat kuvat blogissani on otettu vähän paremmalla kamerallakin ja kuvaajakin on minua parempi.

Ylhäällä olevan kuvan valitsin siksi, että siinä on mökkielämän tärkeitä elementtejä: järvi, laituri ja soutuvene. Ilman niitä ei olisi haluaamani mökkielämääkään!

 Istutin pari vuotta sitten punahattujen taimia mökkipihaan. Viime kesänä ne kukkivat komeasti ja 
hyönteiset pörräsivät niissä. Se olikin tavoitteeni!
Tämän kuvan valitsin siksi, että siinä on suosikkilintuni punarinta. Niitä onneksi mökkipihassa näkyy ja niiden tiksutus kuuluu vielä myöhään syksyllä.


 Olen heikkona sumukuviin! Ja kun kuva on vielä omalta järveltä. Siinä syy tämän kuvan valitsemiseen.

Suihkulähde on tärkeä osa kotipihaani. Solinaa kuunnellen on kiva pihassa puuhailla! Tässä kuvassa suihkulähteen aukosta näkyy kivikkopihaani muutenkin.

Kivikkopihaani sopivat vain tietynlaiset kasvit. Mehikasvit ovat juuri oikeanlaisia sinne. Idean mehikasveista sain aikanaan Versoja vaahteramäeltä-blogista.

Haastan mukaan hyviä valokuvia ottavan Nettimartan.

Haasteen säännöt:
Postaa kuusi kuvaa kesästä ja kerro miksi juuri ne kuvat haluat julkaista.
Tarkoitus on kertoa mikä kuvissa itseä viehättää.
Jokainen on varmasti tyytyväinen johonkin otokseen.
Eli nyt surutta saa itseään kehua, pois turha vaatimattomuus!
Lähetä haaste eteenpäin yhdelle tai useammalle.
Halutessasi voit kommentoida linkin kera Tuplasti terapiaa blogiin, jossa listataan haasteeseen osallistuneet.
Lisänä haasteessa vielä yksi eksra:
Ilmoita kommentoidessasi Tuplasti terapiaa- blogiin  saako kuvasi julkaista postauksessa,
(ilmoitetaan kenen kuva, tietysti)
johon kerätään yksi kuva jokaiselta osallistuneelta.
Postaus tulee sitten joskus myöhemmin.
Tässä Puutarhaterapiaa-linkki:https://puutarhaterapiaa.blogspot.com/2018/11/kuusi-kuvaa-kesasta-teemana-valokuvaus.html

Tervetuloa uudet lukijat!

perjantai 9. marraskuuta 2018

Kuolinsiivousta

 Oletteko kuulleet termin kuolinsiivous? Minäkin kiinnitin termin ilmestymiseen vasta pari vuotta sitten huomioita. Se tarkoittaa sitä, että ihminen jo eläessään käy varastojaan läpi eikä jätä kaikkea perikunnan siivottavaksi. Järjestelee tavaroitaan, vie kirpputoreille, keräysastioihin ja heittää roskiin. Perikuntaa varten ihan reilua toimintaa. Eikö? Ainakin minun mielestä.


Koska olen hyvin järjestelmällinen ihminen muutenkin, olen tehnyt kuolinsiivousta jo yli vuoden ajan aina silloin tällöin vähän kerrassaan. Sillä eihän tiedä, milloin sitä siirtyy toisille siivousmaille! Tiedoksi, ettei minulla ole tiedossa mitään syytä, että se tapahtuisi pian!


Täytyy sanoa, että on sitä säästänyt kaikenlaista! Suurin syy täysiin kaappeihin on, että minullahan oli pieni käsityöyritys. Sen jäljiltä on vieläkin tavaraa. Olen lahjoittanut erilaisia papereita ja kankaita tuttavien  lapsille askartelua varten. Ja myös ystävät ovat saaneet käsinsitomiani kirjoja ym käyttöönsä. Mutta enhän voi loputtomiin työntää varastojani ystävieni hoteisiin! Olen myynyt papereita ja viimeksi ison paperileikkurin nettikirppiksessä. Vienyt keräyslaatikoihin ja kyllä - heittänyt ihan suoraan roskiin.


Minulla on vielä paljon erivärisiä ja laadukkaita (Mulberryt, banaanipaperit ym) papereita ja kartonkeja, joista haluan päästä eroon. Joissakin paperiarkeissa kulmat hieman kääntyneet, mutta arkit ovat niin isoja että käyttökelpoista paperia on vielä paljon. Voin antaa vaikka ilmaiseksi, koska mieluummin niin kuin heittäisin roskiin. 


Jos erilaiset paperiarkit ja kartongit kiinnostavat annan niitä pois. Jos
haluat niistä jotain maksaa, niin en vastaankaan laita. Mutta ilmaiseksikin saa.  Postittamaan en näitä ala. Ne pitää hakea kotoani. Koti sijaitsee nykyisin Kanta-Hämeessä. Sähköpostilla voi tiedustella tarkemmin: hanne ... sininenhuone. net.

lauantai 3. marraskuuta 2018

Jos metsään haluat mennä nyt...


Tornista katsottaessa meidänkin talon ympäristö on näin metsäinen!
 

Kun tiirailin kuvaa tarkemmin, löysin meidän naapuritalot kuvasta. Meidän talo jää noiden kuusien taakse. Täällä päin kasvaakin tosi komeita kuusia!

Olin koiran kanssa metsäkävelyllä, kun oli vielä aamupäivällä hieman pakkasta. Polut olivat kuivat ja hyvät kulkea. Koira juoksi pääosin edellä mutkia tehden ja kaikkea haistellen.

Olen kouluttanut sitä varmistamaan, että minä tulen perässä. Kääntyi välillä taakse katsomaan, että minä olen siellä.  Kehuin sitä ja se tuli usein lunastamaan palkan minulta!

Osassa metsää on pitkospuut. En pidä niillä kävelemisestä yhtään. Mieluummin olen kävellyt niiden vieressä, jos maa ei ole ollut ovin märkää.

Olin metsäkävelylle lähdettäessä kärttyinen. Mutta siellä polkuja risteillessä huomasin vähitellen pahantuulisuuden katoavan. Kotiin tullessa olinkin jo ihan kelvollisella mielellä. Eikä vähiten tottelevaisen koiran takia! Metsä on ihana paikka. Ymmärrykseni mukaan nämä meidän lähimetsät tulevat jatkossakin säilymään. Hyvä niin!  Onneksi näitä meillä Suomessa vielä on eikä kaikkea ole avohakattu. Näinhän oli asian laita äskettäin vierailemassani Irlannin maassa.  Onni on asua näiden suomalaisten metsien keskellä!

Koirahan teki mutkitellessaan paljon pidemmän lenkin kuin minä. Ja senkin koko ajan juosten. Se olikin lopun päivää hyvin uupunut. Ja onnellinen, luulisin.

Tässä lähellä on myös äskettäin nimetty Sibelius-metsä.

Mäntymetsä on suosikkini, mutta ei tällainen koivumetsä varsinkin kevään kynnyksellä ole sekään hullumpi. Kaikkein eniten tykkään ehkä sellaisesta vähän synkästä peikkometsästä.


Olen hieman ärsyyntynyt sellaisiin luonnosta täysin vieraantuneisiin ihmisiin. Hehän eivät pysty kulkemaan metsässä kun siellä ei ole asfaltoituja teitä! Sen sijaan on kapeita polkuja, joissa puiden juuret ja kivet haittaavat kulkemista. Kauheata! Ja kaikki metsän pedot voivat hyökätä päälle!

perjantai 26. lokakuuta 2018

Internet ja minä



 FACEBOOK

Ylläoleva kuva Irlannista on tällä hetkellä henkilökohtaisen facebook-profiilini yläosassa. 

Päätin lopettaa tämän Kivisen Vilman piha- blogin facebook-profiilin. Kun katsoin tilastoja siellä, juurikaan klikkauksia tähän blogiin ei sieltä tule eikä paljoa kommenttejakaan.  Tosin sieltä näin, jos muut bloggaajat ovat lisänneet uusia postauksia. Ne näen kyllä täältä bloginkin kautta.

Facebookissa olen henkilökohtaisella profiililla edelleen. Mitään kovin henkilökohtaista en sinne kirjoittele. Päivitykseni näkyvät vain kavereille.  Perustamassani Kivikkopiha-ryhmässä olen edelleen ylläpitäjänä. Olen mukana myös monessa muussa ryhmässä. Tällainen ryhmä on esim. cairnterrieri-ryhmä. Oma koira sen rotuinen. Se on hyvähenkisin ryhmä ikinä! Siellä ei solvata toisia, vaan kannustetaan. Ihmiset esittelevät siellä uuden koiranpentunsa. Niille laitan aina sydän-tykkäyksiä, kuten sadat muutkin. Koiranpennut vievät sydämeni aina! Myös koirien kuolinuutisia moni laittaa sinne. He saavat paljon osanotto-viestejä. Minä en ole halunnut kahden edellisen koiran kuolemasta kirjoittaa sinne. On liian henkilökohtainen asia, vaikka myötätuntoa sieltä saisikin. Olen mukana myös suihkulähde-ryhmässä, erilaisissa puutarharyhmissä, mökkiryhmässä, kotipaikkakuntani ryhmässä ynnä muissa. Kaikissa ei tule useinkaan vierailtua alkuinnostuksen jälkeen. Ryhmiä voisi karsia listaltani.


BLOGI

Bloggaan sekä kotipihan ...

... että mökkipihan kuulumisista. Kesäisin enemmän jälkimmäisestä.

Kommentoin melko ahkerasti toisten blogeissa. Olen karsinut listaltani sellaisia blogeja, joiden ylläpitäjä ei koskaan vastaa kommentteihin. Tuskinpa he minua kaipaavatkaan.  Toisaalta: lisään aina seurantaan kiinnostavan tuntuisia blogeja, kun sellaiseen törmään. Listani elää siis koko  ajan.

Meille bloggaajille tulee joskus hetkiä, jolloin miettii että kiinnostaako tämä enää? Jokunen tuttu bloggaaja on lopettanutkin

https://fi.pinterest.com/hannele_laakson/

PINTEREST

Pinterestin kokoelmaani  lisään kuvia, kun sopivia löytyy. Kesällä sitä ei tule niinkään selailtua. talvella enemmänkin tulevan kesän suunnitelmia tehdessä.


INSTAGRAM

Instaan laitan kuvia koirasta, pihoista, matkoista.Moni bloginsa lopettanut jatkaa silti Instagramissa. Sinnehän ei yleensä pitkiä juttuja kirjoitella, joten pääsee helpommalla.  Olen itsekin siellä, mutta miksi se tuntuu jotenkin niin kömpelöltä? En ole saanut siihen oikein otetta. Aion jatkaa siellä silti julkaisten kuvia harvakseltaan. 

 MUUTA


Minulla on tietokoneella kotisivuna sääsivu. Haluan aina aamulla heti tietää sääennusteen. Sen mukaan suunnittelen päivän koiran ulkoilutuksetkin! Tältä näytti torstain sääennuste.


Käytän internettiä pääosin pöytäkoneella kotona  tai läppärillä mökillä. Taustakuvia vaihtelen. Nyt on tuollainen mikälie koiranputki. Puhelimella päivittäminen ei ole kovin miellyttävää. Tekstiä kirjoittaessani teen paljon kirjoitusvirheitä. Siksi käytänkin puhelinta melko harvoin.

Tietokoneiden  virustorjunta on luonnollisesti  ajantasalla. Selaushistoriani nollaan melkein päivittäin

Entäs  internet ja sinä?

Tervetuloa uudet lukijat!

lauantai 20. lokakuuta 2018

Valoaaaa!


 Hiippailin pihalla eräänä aamuna puhelimen kanssa. Valot olivat vielä päällä, mutta ei ollut enää säkkipimeää. Meillä pihavalot on kytketty hämäräkytkimeen. Sammuvat ja syttyvät itsekseen hämäryyden mukaan. Erittäin kätevää!

Pihalta olen kerännyt jo tavaroita pois. Mm suihkulähde ei ole enää siellä. Muutamana yönä ollut pakkasta, joten parempi viedä suihkulähde sisätiloihin.  Naapureista tulleita lehtiä jo jonkinverran maassa. Vielä ei kannata imuroida ja haravoida, kun suurin osa lehdistä vielä puissa.
















Etupihalla sama juttu:hämäräkytkimessä ovat! Meillä on näiden ovivalojen lisäksi muitakin pihavaloja etupihalla. Tykkään näistä enemmän. Joskus synkimpinä aikoina marraskuussa laitan usein ne 'isommatkin' valot palamaan.





Mökkipihan valaistusta. Siellä niitä tarvitaankin, kun mitään katuvaloja ei ole. Tähtitaivas vain!




Tämä vajan valo on suosikkini mökkipihassa! Syksyaikaan se pidetäänkin koko yön päällä. On kiva nousta aamulla ja nähdä se!

Onko teidän pihanne valaistu? Millaisia valoja olette laittaneet?