perjantai 25. syyskuuta 2020

Syksyn merkkejä kivikkopihassa

  

Menneiden päivien kovat tuulet ovat jättäneet käyntikorttinsa pihaan. Meillähän ei lehtipuita ole, mutta naapurin puolelta leijailee keltaisia koivunlehtiä. Syksyisin meidän pitää ne sitten imuroida pois. Haravoidahan pihaa ei soran vuoksi voi.

Syksyn tulo ei harmita yhtään. En haluaisi ikuista kesää, kuten niin moni tuntuu haluavan. Talvella on talvipuuhat. Ihan kivaa vaihtelua!

Lähetyvä talvi tarkoittaa, että pihalta pitää kerätä pois suihkulähde ja kaikki koriste-esineet. Koristeena on useita lintuaiheita, joista pidän kovin. Yksi niistä, Vaakku,  seisoo  kiven päällä...

... jotkut ovat lennähtäneet penkin päälle aidan viereen....

... onpa yksi tolpan päässäkin...

... yksi pariskunta pergolan raudoitusverkossa....

... raudoitusverkossa myös tämä, alunperin lintujen talipalloa varten tarkoitettu tipunen.

Pergolan raudoitusverkossa pari hyönteistä myös. Raudoitusverkossa olevat koristeet saavat jäädä talveksi sinne.

Tolppien päässä linnun lisäksi myös tämä lasipallo.

Pergolaterassin vieressä tämä muurahainen ...

...sekä sininen ruukku.

Pian minä kerään nämä ja muut esineet talvisäilöön, josta ne kevään tullen taas esille otetaan.

Vielä ei ole aika laittaa pihaa talvikuntoon, sillä lämpötila on kovin kesäinen. Melkein jo odotan kirpeitä syysaamuja!

sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Eräänä keskiviikkona , kun aurinko paistoi

 

 Kuluneen viikon keskiviikkona oli aurinkoista päivällä. Seuraava päivä olikin sitten se myrsky, joka puhalsi voimalla läpi Suomen. Meilläkin tuuli, mutta ei se ihan hirveän voimakasta ollut.

 Oheisena muutama kuva siltä päivältä. Eipä minulla niistä sen enempää sanottavaa ole. Katsellaan vaan!


 





Jos uudessa bloggerissa joku hyvä asia pitää mainita niin se, ettei postauksia julkaise vahingossa kuten edellisessä versiossa. Nyt sentään pyytää asiaan vahvistusta. Joitain outouksia tässä vielä on, mutta on jo parantunut entisestä.

Mukavaa syksyistä viikkoa teille! Loppuviikosta lienee sää lämpenee aika paljonkin. Onkin ollut syksyisempää viime päivät.

perjantai 11. syyskuuta 2020

Kesän eläinhavaintoja mökkipihassa

Kesän mielenkiintoisin tapahtuma oli tämän oravaemon muuttonäytelmä. Istuimme mökin terassilla seuraamassa, kun tämä emo vei jo melko isot poikasensa yksi kerrallaan pihan männystä toiseen pesään. Poikasia oli kaikkiaan kuusi. Viimeisen poikasen haku viivästyi ja poikanen oli ihan hermona äitiä odottaessaan. Putosi kerran männyn alimmalta oksalta maahankin. Käytiin tarkistamassa, ettei vahingoittunut. Hätääntynyt poikanen tuli jo käymään meidän luona terassillakin ennen kuin muori viimein tuli hakemaan sen.

Mökkipihassa näen vuosittain näitä pyrstötiaisia, jotka ovatkin varsin somia. Ovat hyvin eläväisiä ja pitävät sellaista sirkutusta koko ajan. Yleensä liikkuvat pienissä parvissa vaihtaen tiuhaan paikkaa puun oksistossa.

Peukaloinen tuli usein ikkunan taakse aamuvarhain, kun istuin siinä ikkunan edessä tietokoneella. Siinä se hyppi ikkunoiden puuristikoidenkin päälle ja kurkisteli sisälle!

Perhosia tuli lopulta elokuun lämpinä päivinä. Alla muutama kuva niistä:






 
Mökkipihan linnunpöntöt olivat nekin hyvin asuttuina: sinitiaiset, talitiaiset ja kirjosiepot niiden asukkaina. Punakylkirastas oli pariinkin kertaan pesimässä pihassa. Toisella kerralla se väsäsi pesänsä mökin nurkalla olevan lampun taakse. Teipattiin lampun katkaisija sisällä niin, ettei sitä vahingossa sytyttäisi. Siinä olisi punakylkirastas pelästynyt puolikuoliaaksi lampun sytyttyä sen pesän edessä!

Usein tuon virkkaustuolini mökin terassille. Kerran heinäsirkka lennähti mukanani olleen iPadin päälle.
 

Loppukesällä ilmestyivät lukuisat parin, kolmen sentin mittaiset sammakot pihaan. Niitä sai oikein varoa, ettei päälle astuisi. Sisiliskoja lämmitteli pihan kivikoissa runsain määrin. Ihan sympaattisia ovat molemmat.

Kun olin saunassa ja lämpöä oli alkuun n. 60 astetta, huomasin nokkosperhosen leyhyttelevän siipiään saunan seinässä! Otin saippuakotelon kannen ja sytykkeenä olevan kartongin palan ja niiden avulla pyydystin poloisen ja vein ulos. Heti lennähti kauemmas! Tätä samaa kuppi/kartonki-menetelmää käytin alkukesästä lukuisia kertoja viedessäni sisälle tunkeutuneita kimalaisia pihalle.

Hyttysiä ei kesällä ollut kovin paljoa. Enkä kaivannut. Hirvikärpäset- yhdet perkeleet, ilmaantuivat ihan kesän lopussa! Ei niitä mökkipihassa ollut, mutta jos meni koiraa kävelyttämään jonnekin kauemmas, niitä sai hiuksiinsa. Voi, ällötys! Pidinkin tosi typerän näköistä harsohattua aina siellä päin liikkuessani.

perjantai 4. syyskuuta 2020

Kasvua kotipihalla

  Vaakku lennähti suihkulähdealtaaseen kiven päälle. Sen varpaiden painoksi pitää laittaa kivet, ettei lennähdä tuulen mukana matkoihinsa.

Puutarhahommissa pääpaino on nyt kotipihalla. Ihan kiva vaihteeksi puuhailla täällä karussa ympäristössä rehevämmän pihan sijaan! Yläkuvassa on kevätpiippo-niminen luonnon kasvi. Olen tuonut sen mökkipihalta. Minusta se on ihan kiva puutarhassakin.

Tekemäni pieni heinikkoalue on mehikasvinurkkauksen vieressä. Sinne kiven viereen istutin myös ekan kuvan kaltaisen kevätpiipon.

Sininataa ison kiven vieressä. Uusin näitä jonkin verran, sillä olin tyhmyyksissäni jättänyt sininatani jakamatta ja ne ränsistyivät täysin. Osan heitin poiskin. Pidän kovasti tästä sinisestä heinästä.


 

Pari, kolme vuotta sitten istuttamani pallotuija on hyvin viihtynyt melko varjoisassa paikassa aidan vieressä.

Minähän olen kasvattanut ruman ison kiven päällä maksaruohoa ym. kauniistaakseni kiveä vähän. No, en tiedä onko kaunistunut? Mehikasvien tilalle on tullut paljon jotain epämääräistä kasvustoa ja maksaruohot hävinneet melkein kokonaan.

On siellä näitä mehikasvejakin, mutta sammal valtaa tilaa ja sitten noita omituisen näköisiä tummia kasvannaisia, mitä lienevät?

Sain vinkin, että ihmettelemäni olisi jäkälä ehkäpä nahkajäkälä. Kiitos vinkin antajalle!

 
 
Siellä se pikkuinen tekemäni heinikkoalue on pensasaidan edustalla!

Etupihan riippahernepensaassa palkoja. Tämä pensas on hyvässä paikassa keittiön ikkunan edessä. Siihen lentäviä lintuja on hauska seurata, kun itse istun keittiön ruokapöydän ääressä. Eräänä päivä sen latvassa istui orava tassut somasti vatsan päällä ja kääntyili sinne tänne ympäristöään tarkkaillen!

Pihakoira siirtynyt nyt kotipihaan terassille aidan viereen valvomaan työtäni. Se ei paljoa puutu tekemisiini, nukahteleekin välillä. Vasta sitten virkistyy, kun huomaa minun olevan lähdössä kävelylle. Huomaa sen korvien asennosta, ettei tykkää kuvaamisesta!

Mökkielämä on nyt melkein hiljentynyt. Välillä toki vietetään sielläkin aikaa. Alkoi olla melko pimeätä siellä päiviä lukuunottamatta. Minua se ei haitannut: pidän pimeistä öistä ja meillä on runsaasti pihavaloja. Tähtitaivas ei ole kotona koskaan niin hieno kuin täällä!

Sain tehtyä tämän postauksen nyt uudella bloggerilla. Pariin edelliseen postaukseen se ei onnistunut.

perjantai 28. elokuuta 2020

Pikkuisen uutta kivikkopihalla


  
Kesän aikana olen vähitellen muokannut tätä pensasaidan viereistä aluetta mm ottamalla siinä kasvaneet ränsistyneet, ylikasvaneet sinikatajat pois. Oli muuten hikinen homma!

Perustin alueelle pienen heinikon. Heinät ym olleet valeistutuksessa mökillä. Oli istutuksen aika! Toivottavasti viihtyvät uudella kasvupaikallaan.

 
Ihastuin näihin heiniin heti ne nähdessäni. Jostain sain kesän aikana kuitenkin käsityksen, että nämä olisivatkin yksivuotisia. Kun menin jokin aika sitten uudelleen nämä myyneet puutarhamyymälään minulle vakuutettiin näiden olevan monivuotisia! Tulin hyvin iloiseksi tästä tiedosta. Näitä samanlaisia heiniä on monia erilaisia, jotkut yksivuotisia, toiset monivuotisia. Nämä ovat sara mint curls -nimisiä.

Näiden lisäksi alueella on ämpärissä myös viiruhelpi sekä männyn vieressä kevätpiippo. Se on ihan luonnon kasvi, mutta mielestäni kivan näköinen.  Yksi sellainen kasvaa jo entuudestaan pihalla  ja viihtynyt hyvin. 

Alue muokkautuu varmasti vielä, mutta alkuun olen tyytyväinen.

Mitä nämä teidän mielestänne muistuttaa? Minulle tulee näistä mieleen Boris Johnsson!!

Halusin alueelle myös pienen havun, joka ei kauheasti leviä. Päädyin kääpiövuorimäntyyn.

Pihalla oli ennestään tälläinen peltipurkki. Laitoin sen kivien väliin.

Toin mökiltä pois tuliaisiksi saamamme syyshortensian. Se löysi paikkansa etupihan kuistilta.

Tämä muratti kasvoi mökkipihalla ruukussa neilikoiden kanssa. Toin sen roikkumaan amppeliin.

Mökillä oli terassilla myös tämä pitsilehti. Laitoin sen kodin terassin rautapöydälle.


Yritin taas tehdä tämän päivityksen uudella bloggerilla. Samat viat kuin edellisella kerralla yrittäessäni, ongelmia mm. kuvien lisäyksessä. Piti vaihtaa vanha blogger postauksen tekemisen ajaksi.