keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Pihan elämää


Yli vuosi ollaan asuttu tässä uudessa kodissa. Takaisin en haluaisi enää. Tämä on nyt kotini. Luulin saavani vuodessa enemmän aikaiseksi kuin lopulta sain. Nyt on tältä vuodelta pihatöiden teko loppunut. Suunnitellaan taas talvella lisää.

Viritettiin pihalla jo lintulauta. Olen vissiin tullut vanhaksi, kun tykkään seurata lintuja. Eikö se ole vähän sellaista mummojen puuhaa? No, mikäs siinä. Seuraan silti. Kesällä on mökillä linnun pöntöt ja nyt talvella tämä lauta. Viime talvena oli ensimmäistä kertaa. Varpuset, talitiaiset ja sinitiaiset siellä vierailevat tiuhaan tähtiin. Onneni täyttymys olisi, jos punatulkku suvaitsisi siellä vierailla. En usko tähän kuitenkaan ennen kuin pihamme puut ovat kasvaneet niin, että lintulauta olisi suojaisemmassa paikassa. Punatulkut ovat aika arkoja.

Jossain vaiheessa laitetaan vielä pienet tuikkuvalot. Mielestäni ne valkoiset, pienet ovat kaikkein kauneimmat. Onhan niitä värillisiäkin, mutta eivät ole minun juttuni. Sitten on tietysti lyhdyt. Rakastan lyhtyjä! Niissä on kynttilöitä jo poltettukin ahkerasti.

Sellaista tällä kertaa. Olisi kiva, jos te talviaikaankin pitäisitte yllä blogejanne ja vierailisitte minullakin. Jos ei niin tiuhaan kuin kesällä, mutta silloin tällöin kuitenkin. Itselläni oli tässä pieni tauko johtuen matkasta ja sitkeästä flunssasta.

Joulua odotellessa!

8 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Moikka Vilma.

Minäkin taidan olla sitten vanha kun tykkään seurailla lintuja.Lintulauta on ollut jo jonkin aikaa ja useampi tallipallo laitetaan talvemmalla ja tietty kauralyhteitä. Samat linnut meilläkin pörrää, mutta ARVAA MITÄ? meillä on ollut nyt parina kertana niitä punatulkkuja, viimeksi sunnuntaina näin. sitä ennen jo aika sitten, oikein kauniin punarintaisen punatulkun, naapurin kanssa sitä ihasteltiin ja ihmeteltiin, ettei ollut ihmeeksemme kovin arka.Sydäntalvella en niitä ole nähnyt.
Yhden koristevalot minäkin jo laitoin, tuijaan...ihan sellaiset neutraalit, en tykkää mistää vilkkuvista ja kauhean värikkäistä minäkään.
Bloggaaminen on tahtonut olla nyt kesän jälkeen vähän hakusessa, ei jaksa jotenkin ryhdistäytyä ja joskus kun olis fiilistä alkaa käymään omia blogikavereita läpi, niin koneet tökkii.Kaitpa tässä nyt tarvittaisiin joku ryhtiliike.
Ja toisaalta kuvattavaakin on paljon vähemmän kun ei ole niitä kasveja.

Mukavaa viikon jatkoa sulle Vilma.

Annu kirjoitti...

Minäkin taidan olla vanha kun tykkään seurata lintuja ja on tärkeätä että pihalla on aina linnuille sapuskaa! :D

Samaan lasken kyllä sen että hössötän mehiläisten ja perhosten perään. Ensi kesänä ajattelin väsätä tai hankkia sellaisen perhosten talvehtimismökin...

Sirkka kirjoitti...

Minä se vanha olenkin jo lapsesta pienestä tyttösestä asti olen ihaillen seurannut lintuja ja ruokkinut ja juottanut niitä ahkerasti niin tavattomasti pidän heistä!
Paljon olette saaneet kaunista aikaan jo vuoden sisällä siitä se etenee pikkuhiljaa oman mielen mukaisesti.
Kaunis kuva!

Vilma kirjoitti...

Tuija: Kade noista punatulkuista!

Vilma kirjoitti...

Annu: En ole koskaan kuullut perhosten talvehtimismökeistä... No, perhoset ovat ihania myös.

Vilma kirjoitti...

Sirkka: Jotenkin olen yhdistänyt lintulaudan mummoihin... Ehkä väärin ajateltu. No, en ole tyttönen itsekään, joten nämä mummopuheet voi unohtaa. Aikaansaannokset tai niiden puute harmittavat.

Sussi kirjoitti...

Minäkin olen aivan pienestä seuraillut lintujen puuhia ja laittanut lintulaudan:) Kaiken ikäisten mukavaa puuhaa.

Olen myös huomannut, ettei aina tehdä kesän aikana kaikkea sitä, mitä on suunnitellut. Mutta seuraavana kesänä sitten.

Vilma kirjoitti...

Sussi:En aiemmin ollut kovin kiinnostunut linnuista. Vasta viime vuosina olen hurahtanut.