torstai 26. tammikuuta 2012

Altsukirja: haaveilu jatkuu



Altsukirjassani haaveilen taas! Nyt rakennelmasta, jossa on vain parruja pitkin/poikin ja keskellä simppeli penkki. Ympärillä sopivasti kiviä (tietty!) ja ehkä ruukkuja, havupuita. Penkille istahtaisin ja antaisin ajatuksille siivet...

maanantai 23. tammikuuta 2012

Altsu-kirja:haaveita


Näin talviaikaan voi vain haaveilla tulevista pihatöistä: Haaveet kirjattu altsukirjaan: 'Penkki, jolle istahtaisin', 'Polku, jota kulkisin', 'Terassi, jonka aukkoon laittaisin kiviä, heinää, havupuita...'

maanantai 16. tammikuuta 2012

Pihan lintuvieras: varis


Pihani lintulaudalla käy pikkulintujen lisäksi pari varista. Moni ei niistä tykkää, mutta minä olen tykännyt aina noista älykkäistä linnuista. Lauluääni nyt ei ole parhaimmasta päästä, mutta kukapa olisi täydellinen...

Varis syö pikkulintujen maahan pudottamia siemeniä. Minun puolestani syököön.

Alla Facebookissakin jakamani Ylen luontoillan linkki variksesta, joka lumilautailee katolla:

http://www.youtube.com/watch?v=YP9RnDp_tms&feature=youtu.be

tiistai 10. tammikuuta 2012

Matkalla:Galapagos


Kävimme Galapagos-saarilla vuonna 2007. Oli etuoikeutettua vierailla noilla ainutlaatuisilla saarilla. Saaria oli useita ja ajoimme laivalla niiden väliä. Rantauduimme kumiveneillä.


Tämä oli ensimmäinen näky, kun tulimme saarelle: penkeillä makaavat, silakoille haisevat merileijonat! Ne eivät hievahtaneetkaan, vaikka vieressä seisoi. Sama juttu kaikkien muidenkin eläinten kanssa. Ne eivät pelkää ihmistä, koska niillä ei ole ollut siihen mitään syytä.


Pieni merileijonan poikanen näkee tässä unia. Merileijona urokset vahtivat tiukasti reviiriään. Niitä sai hieman pelätä, kun lähtivät perään vihasta puhisten.


Kilpikonnat ovat yksi tyypillisistä Galapagoksen eläimistä. Saarella oli Darwinin laitos, jossa näitä melkein sukupuuttoon kuolevia kilpikonnalajeja kasvatettiin.


Aamuisin lepäilevät erilaiset liskot olivat tuttu näky. Ne lämmittelivät auringossa ennenkuin lähtivät päivän rientoihin.


Tässä on vielä suosikkejani, sinijalkasuulia kosiopuuhissa. Näistähän kerroin edellisessä postauksessa.


Tässä on matkijalintu. Ne olivat veikeitä tapauksia: jos repussa oli vesipullo yrittivät väkisin saada sitä auki! Joku oli jättänyt hetkeksi repun maahan ja siellähän lintu jo askarteli pullon korkin kanssa!


Näiden rapujen alla olevat kivet kuvaavat hyvin saarten tuliperäistä maaperää.


Galapagoksen lentokenttä oli todella pieni ja vaatimaton. Tämä pöllö oli odotusaulan katossa seuraamassa matkaan lähtijöitä.

Saattaisitte ajatella, että on edesvastuutonta mennä saarille, joiden luonto on niin ainutlaatuista. No, asialla on puolensa. Saarille meneviä turisteja valvotaan hyvin tarkasti. Kuljimme siis laivalla ja siellä suihkutettiin jalat aina ennenkuin saarella pääsi. Saarelle ei saanut viedä mitään eväitä, ainostaan vesipullo (tuo matkijalinnun mielenkiinnon kohde) oli sallittu. Ei haluttu, että saarelle levitetään mitään sinne kuulumatonta. Meillä oli mukana aina luonto-oppaat, jotka sen lisäksi että kertoivat saarista vahtivat meitä tiukasti. Meidän oli kuljettava juuri siellä, missä he määräsivät. Jos poikkesi hiukankaan reitiltä kuului vihellys ja vihainen käden heilutus. Joku jopa osoitti maahan jäänyttä liskon luurankoa ja se oli kuulemma tottelematon turisti varoittavana esimerkkinä! Turistit tuovat saarille rahaa, joilla voidaan kustantaa mm. se Darwinin keskus.

Galapagos-saaret ovat matkailukohde, jota ei koskaan unohda.

perjantai 6. tammikuuta 2012

Sinijalat tauluksi


Facebook-sivuillani kerroinkin, että tilasin canvas-taulun tästä valokuvasta. Kuva on otettu matkustaessamme Galapagos-saarille muutama vuosi sitten. Linnut ovat sinijalkasuulia. Joku epäili, että lintujen jalat on photoshopattu, kun ovat niin kirkkaan siniset. Eivät ole! Seisoin näiden kuvan lintujen vieressä ja jalat olivat juuri noin kirkkaan siniset.

Galapagos-saarten eläimethän eivät pelkää ihmistä. Saa suorastaan varoa, ettei astu linnun tai liskon päälle. Ne eivät nimittäin väistä. Tämäkin suulapariskunta oli täysin keskittynyt kosiomenoihinsa. Nostelivat sinisiä jalkojaan toisilleen näytellen: 'Eivätkö olekin hienot!' Saimme rauhassa kuvata niitä aivan vieressä.


Olisin halunnut teettää taulun tästä kuvasta, mutta siinä lintujen nokat olivat aivan kuvan ylälaidassa. Taulussahan kuva jatkuu kehyksen ympäri ja taulu ei olisi onnistunut tästä kuvasta.



Tällainen taulusta tuli. Tykkään siitä kovasti. Värit ovat siinä hyvät. Seinälle tulee ripustettaksi. Ajattelin teettää taulun vielä Afrikan savanni-kuvasta. Kävimme Afrikassa kolme vuotta sitten. Nämä ovat mukavia muistoja matkoilta.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Altered book - Pihani pilkahduksia



Altsukirjani kansi: Nimi on Pihani pilkahduksia


En tiedä onko teille altsukirja eli altered book tuttu entuudestaan? No, en ole asiantuntija itsekään, mutta yritän selittää: altsukirja on ikäänkuin päiväkirja jostain itselle tärkeästä aiheesta. Kirjana käytetään vanhaa kirjaa, jonka sivuja koristellaan tekstein ja kuvin, kukin mielensä mukaan.

Koska olen tehnyt pihasta harrastuksen itselleni, päätin alkaa pitää myös altsukirjaa aiheesta. Olen sen äskettäin vasta aloittanut, mutta sehän onkin osoittautunut koukuttavaksi puuhasteluksi!



Ensimmäisellä aukeamalle kokosin aiheeseen liittyviä kuvia.


Toisella aukeamalla kerron vuosien unelmasta, japanilaistyylisestä pihasta ja miten se on alkanut hahmottua mielessäni.




Tällä aukeamalla kerron rakkaista pihalinnuistani. Jätin läpikuultavan paperin takaa kuultamaan alkuperäisen kirjan tekstiä: punatulkkujen kohdalla kirjassa luki 'Tulevaisuuden toiveita' Toiveet  tarkoittavat sitä, että niin kovasti odotan että nuo punamassut tulisivat myös lintulaudalleni vierailemaan.

Tällainen alku altsuharrastukselle. Jouduin ottamaan kirjan kuvat skannaamalla, kantta lukuunottamatta.  En tykkää salamasta ja nyt on niin synkeätä, että en saa parempia kuvia.