torstai 15. marraskuuta 2012

Valoa! Valoa! Valoaaaaaaaaa!



Koska ulkona on jo aikaisin illalla pimeää polttelen hulluna pihavaloja. Meillä pihavalot ovat hämäräkytkimessä ja menevät päälle ja sammuvat itsekseen. 










perjantai 9. marraskuuta 2012

Pimeää - ei haittaa!





Uusia, hyviä kuvia pihan valoista ei ole. Täytyy pyytää miestä kuvaamaan ne. Hän on huomattavasti parempi kuvaaja kuin meitsi. Tyydytään tähän vanhempaan kuvaan.

Tykkään pimeistä illoista siksi, että saan sytyttää kynttilöitä, laittaa tulen takkaan ja pihavalot palamaan. Keskeneräinen piha näyttää niin kauniilta pimenevässä illassa, kun valot palavat. Joskus oikein jään ikkunan ääreen näkyä katsomaan. Pidän säleverhot auki silloinkin, jotta valot heijastuvat myös sisälle asuntoon. Oi, miten ihanaa!

Olemme sisustaneet uudehkoa kotiamme ajatuksella. Se on juuri sellainen, jollaisen kodin olen aina halunnut. Tämä on eniten näköiseni koti, jossa olen koskaan asunut. Tosin elinvuosiakin on jo sen verran takana, että tähän mennessä hyvin tietää jo mitä haluaa.

Koti sisältä on aika valmis. Piha sen sijaan on vaiheessa.  Mies on kesän aikana tehnyt pihaan paljon rakenteita. Hyvä!  Olen minäkin tehnyt pihaan parannuksia.  Mm. asensin pihan astinkivet uudelleen ja yritin istuttaa ne hyvin, etteivät keikkuisi. Sopivan etäisyyden kivien väliin mittaisin näin: kävelin märillä kengillä terassilla ja mittasin askeleeni välit, joka oli 30 senttiä.

Pihalta on kerätty varastoon kaikki kesäjutut, jotka kaivetaan esiin kevään tullen. Nyt aletaan viettää talvea. Kissa, josta kerroin teille - sitä ei ole vähään aikaan näkynyt. Tiedä sitten syytä siihen. Linnut vierailevat edelleen melko ahkeraan lintulaudalla. Tosin hieman on liikenne vähentynyt, kun naapureihin on tullut lintulautoja ja valinnan varaa on. Istun usein nojatuolissa ja katselen lintuja. Voin istua siinä vaikka kuinka kauan katselemassa, kun tali- ja sinitiaiset ja varpuset hakevat ruokaa.

perjantai 2. marraskuuta 2012

Vähän outo tyyppi?


Joudun puuhailemaan pihan kivien kimpussa useinkin.

Ennen muuttoa uuteen kotiimme keräsin jakkupuvussa  pylly pystyssä pieniä kiviä rakennuksen ympäristöstä. Naapurit varmasti katsoivat, että kuka hullu tuohon muuttaa. No, hullu muutti! Kivihullu.

Koko kesän toin auton peräkontissa ämpärillisen kiviä mökiltämme. Käyhän ne noinkin.

Olen siirrellyt kiviä pihassa paikasta toiseen. 'Olisiko tässä parempi kuin tuolla?'

Maaperästä kaivamani kivet ovat olleet joskus melko rapaisia ja savisia. Olen jopa pessyt niitä tiskiharjalla! Olen silloin kyllä vilkuillut vähän ympärilleni, että näkeekö joku.

Koska koko syksyn on satanut ja pihaan varisseet lehdet ovat märkiä ei edes lehtipuhallin auttanut saamaan lehtiä pois kivien välistä. Mitä tein minä? Olin kontillani ja siirtelin kiviä paikasta toiseen ja poimin lehtiä sormin!

Jos joskus taloamme myymme voi tällainen erikoinen piha olla liian outo sellaiselle, jonka mielestä pihalla kuuluu olla nurmikko. No, saahan tännekin nurmikon kun kärrää soran pois ja tuo mullan tilalle! Aikomustakaan ei ole tätä nyt myydä, mutta tulipa vain mieleeni. Voisihan myyntitilanteessa tuoda pihalle isoja kukkaruukkuja ja niihin paljon kukkia.