perjantai 2. marraskuuta 2012

Vähän outo tyyppi?


Joudun puuhailemaan pihan kivien kimpussa useinkin.

Ennen muuttoa uuteen kotiimme keräsin jakkupuvussa  pylly pystyssä pieniä kiviä rakennuksen ympäristöstä. Naapurit varmasti katsoivat, että kuka hullu tuohon muuttaa. No, hullu muutti! Kivihullu.

Koko kesän toin auton peräkontissa ämpärillisen kiviä mökiltämme. Käyhän ne noinkin.

Olen siirrellyt kiviä pihassa paikasta toiseen. 'Olisiko tässä parempi kuin tuolla?'

Maaperästä kaivamani kivet ovat olleet joskus melko rapaisia ja savisia. Olen jopa pessyt niitä tiskiharjalla! Olen silloin kyllä vilkuillut vähän ympärilleni, että näkeekö joku.

Koska koko syksyn on satanut ja pihaan varisseet lehdet ovat märkiä ei edes lehtipuhallin auttanut saamaan lehtiä pois kivien välistä. Mitä tein minä? Olin kontillani ja siirtelin kiviä paikasta toiseen ja poimin lehtiä sormin!

Jos joskus taloamme myymme voi tällainen erikoinen piha olla liian outo sellaiselle, jonka mielestä pihalla kuuluu olla nurmikko. No, saahan tännekin nurmikon kun kärrää soran pois ja tuo mullan tilalle! Aikomustakaan ei ole tätä nyt myydä, mutta tulipa vain mieleeni. Voisihan myyntitilanteessa tuoda pihalle isoja kukkaruukkuja ja niihin paljon kukkia. 

18 kommenttia:

Elämää Onnenpähkinässä kirjoitti...

Liki yksitellen ja sormin nyppimällä minäkin lehtiä poistin ruusu- ja perennapenkkien päällyskivien väleistä. Ja 'metsärinteestä'.

Eräs ystäväni pesi yksitellen kaikki talonsa seinänvierustaa kieräneet seulapääkivet ja samalla poisti rakoihin lennelleet lehdet.

Joten kyllä meitä 'kivenkääntäjiä' on :-)

Saila kirjoitti...

Heh, hullu muutti, ihan selvästi :-D

Laura kirjoitti...

Nauroin kuvitelmille, mitä toiset miettivät jakkupukuisesta naisesta,joka kerää kiviä pylly pystyssä, ja toisessa mutkassa kärrää kiviä hullun lailla pihaansa.=) Ollaan kivihulluja sun muita hulluja, me ymmärretään toisiamme, vaikka naapurit eivät välttis tajuaisikaan.=)

Sirkka kirjoitti...

Minä myös olen vähän ehkä outo tyyppi naapurien mielestä, tänäänkin vesisateessa lehtiä haravoin ja kun sormikkaat kastuivat niin laitoin kertakäyttö hanskoja kolmet päällekäin ja nypin pensaiden välistä lehtiä.
Jos naapuri olisi tullut jotain sanomaan niin olisin näyttänyt muumio omenaa ja sanonut nämä täytyy tarkoin poimia pois!
Kukaan ei kuitenkaan tullut kukapa olisi vesisateeseen tullut.
No menin vihdoin ja viimein sitten itsekin sisätiloihin vaihtamaan kuivaa ylle, olinhan yltäpäältä märkänä. Järkeä oli sentään sen verran päässä ettei ollut ihan jäässä, kiitos muutaman lämpöasteen.

Sinä teet just niinkuin sinusta hyvältä tuntuu ja nautit kaikesta sydämesi kyllyydestä ja jos naapurisi ajattelevat mitä milloinkin, niin toivotaan että he saavat siitä iloa kaksinverroin sisimpäänsä.

Iloa puuhailuusi kivien parissa!

Kruunuvuokko kirjoitti...

Tutulta kuulostaa, olen itsekkin, eikä vaan kerran tai kahdesti, noukkinut roskia kivien seasta. Olen aika pedanttinen luonne ja varmasti naapurit välillä ihmettelevät moista tarkkuutta.
On totta, että märät lehdet eivät irtoa puhaltimella kivien välistä ja silloin on tyytyminenn käsin keruuseen.

pirkko kirjoitti...

Kivihulluus on ihan parhautta!

Vilma kirjoitti...

Onnenpähkinä: Hyvä kuulla, että muillakin on yhtä oudot puuhat!

Vilma kirjoitti...

Saila: Oikeassa olet. Ei haittaa minua!

Vilma kirjoitti...

Laura: Niin hulluja on monenlaisia. Minä tällainen. Ei kukaan naapureista mitään sanonut ole. Ihmettelevät ehkä vain itsekseen.

Vilma kirjoitti...

Sirkka: Että vesisateessa haravoit! Ei minuakaan pieni sade haittaa, voin kyllä mennä ulos silläkin säällä.

Vilma kirjoitti...

Kruunuvuokko: Olet itsekin melko pedantti. Haluan asioiden olevan juuri niin kuin olen ajatellut. Silloin ei auta muuta kuin tehdä hulluja juttuja.

Vilma kirjoitti...

Pirkko: Kiitos!

Sussi kirjoitti...

Itsekukin puuhailemme kaikenlaista pihamaalla:) Minä olen esimerkiksi istutellut kukkasipuleita taskulampun valossa:)

Vanhana kiinteistönvälittäjänä voin todeta, että tavallisesta poikkeava, kaunis piha voi olla juuri se myyntivaltti, jonka perusteella ostaja siihen ihastuu.

Nina kirjoitti...

Ihana postaus! :-D
Minä tunnistin itseänikin paljon, olen nimittäin tuonut mökiltä rantakiviä tänne pihallemme ämpäritolkulla ym ym..
Kiviä siis tullut pyöriteltyä paljonkin, koska rakastan niitä.

Mulla on ollut myös tuota samaa pulmaa, että puhallin ei ihan riitä, mutta keväällä huomaan kivien väliin jääneiden lehtien kuin itsestään hävinneen/maatuneen ja vähän kun kiviä pyöräyttelee, niin loput lehtin riekaleet valuvat7häviävät johonkin.

Vilma kirjoitti...

Sussi:Lohduttavaa kuulla, että tällainen erikoispiha voi olla myös myyntivaltti. Tosin en minä tästä nyt mihinkään ole lähdössä.

Vilma kirjoitti...

Nina: Kiitos! Meitä kiviämpäri-ihmisiä on siis muitakin! Pelkään pahoin, että kiven väliin jäävät lehdet maatuvat ja sieltä alkaa kasvaa ruoho. Siksi yritän niitä nyppiä pois.

Tuija kirjoitti...

No, oothan sie vähän hassu noitten kiviesin puunamisen kanssa, mutta ihana oot.
Mä ymmärrän kyllä sua paremmin kuin hyvin, VILMA, mullakin on nyt oma paikka, missä halailla sammaleisia kiviä..:) tykkään niin.
Olen sitä minäkin kiviä kuskannut, aina Ahvenanmaalta saakka, siellä oli tosi kauniita, punaisia kiviä, joten nou hätä...et ole yksin.

Vilma kirjoitti...

Tuija: Kiva kuulla sinustakin! Joo, olen lukenut, että sinulla on se uusi mökki. Sielläpä kelpaa puuhastella.