maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuosi 2014 alkaa!



Nämä yhdessä talon kulmauksessa olevat havut ja callunat näyttävät ihan samalta kuin kuvan otto hetkellä vaikka on joulukuu! Minä, joka olen joka vuoden ajan ihminen ja kestän säät kuin säät, nyt tekee vähän tiukkaa! Alkaa ahdistaa, kun säätiedotuksissa kuulen yhä vaan uusista Suomeen saapuvista sateista. Aika paljon sanottu minulta, sään kestävältä tytöltä!

Jouluna polttelin hulluna kynttilöitä sisällä ja ulkona tietoisena kynttilöiden polttamisen vaarallisuudesta!  Näyttivät niin kauniilta, nautin siitä näystä kovasti. Meillä oli sisällä melkein pimeää, jota kynttilät valaisivat. Ulkonahan oli pimeää, sitä ei tarvinne edes mainita! Kynttilöiden vaarallisuudestahan kerrottiin yhdessä Hesarin artikkelissa. Nyt luin sieltä yhdestä toisesta vaarallisesta aineesta, nimittäin kanelista. Olkaahan varuillanne, kun lisäätte kanelia vaikka korvapuusteihin! Näin varoittaa Evira: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+luontaiset+myrkyt/kanelin+kumariini. Elämä on vaarallista!

Viime yönä näin unta, että tein lumitöitä!

Vuosi 2014 alkaa tuossa tuokiossa!
TOIVOTAAN MEILLE OIKEIN IHANAA UUTTA VUOTTA (kanelilla tai ilman)!

maanantai 16. joulukuuta 2013

Muurahaisten valmistaja


Näistä pihassani olevien muurahaisten tekijästä on tullut kysymys. Olen saanut nämä lahjaksi. Kysyin lahjan antajalta tekijää.  Hän on Kouvolan seudulta, mutta lopettanut näiden tekemisen. Harmillista. Ovat ihan kivoja.

 

torstai 5. joulukuuta 2013

Lumipyryä odotellessa




Yhtenä iltana taivas oli pienen hetken tämän näköinen. Pian kuvan ottamisen jälkeen näkymä normalisoitui tasaisen harmaaksi.



  Tämä oravainen käy syömässä siemeniä lintujen ruokintapaikalla. Eikö turkki näytäkin siltä, että sitä olisi ihana silittää? Voisi tulla terävistä hampaista ja kynsistä vertavuotavat haavat käteen!


  'Maistuu hyvälle!'

Huomiseksi, itsenäisyyspäiväksi on luvassa lumimyräkkä. Kivaa! Ihan oikeasti! On ihana olla kotona ja katsoa ikkunasta, kun lunta tulee vaakasuorassa ja laittaa tuli takkaan. Ikävä tietenkin niille, jotka joutuvat töiden ym takia siellä kulkemaan.  Sitä paitsi lunta on vielä kovin vähän. Sitä saisi tulla lisääkin.

Hyvää itsenäisyyspäivää! Käykäähän lukemassa mökkiblogiani, missä kerron miten käytin vanhoja 50-luvun sanomalehtiä:http://vilmamaalla.blogspot.fi/

maanantai 11. marraskuuta 2013

Oravainen ja yksi harmitus


Tässä pienellä lintulaudalla taiteilee orava, joka käyttäytyy varsin siivosti: ei siirtele laudan osia eikä ryöstä kaikki siemeniä, kun teki taannoin kollegansa. Huonosti käyttäytyy myös harakka, joka meni katolle ja söi sieltä siemeniä isoon nokkaansa. Tein melko typerän näköiset, mutta toimivat esteet: taitoin rautalankaa katolle, se estää harakan retket tehokkaasti. Kun eilen huomasin oravan tulevan moneen kertaan laudalle, päätin että nyt kurre syöt välillä käpyjä ja jätät lintulaudan linnuille. Menin laudan luo, jossa orava piti tassuillaan siementä kuononsa edessä se ei häiriintynyt, vaikka seisoin metrin päässä! Lähtihän se lopulta.

Tämä lauta on aivan liian pieni. Sen huomaa siitäkin, että kun viime päivinä on paikalle pelmahtanut viherpeippo-parvi, on se nopeasti tyhjä.

Asiasta toiseen: en kestä päivittäin ilmestyviä tutkimuksia, joiden mukaan milloin mikäkin jokapäiväinen ruoka ym on terveydelle vaarallista. Nyt on kuulkaa terveydelle vaarallista polttaa kynttilöitä! Näin Hesarin artikkelin mukaan. Joten pitäkäähän kynttilät sammuksissa vaikka tulee joulu. Älkää polttako myöskään takkaa. Vaarallista! Ettäs tiedätte.

torstai 24. lokakuuta 2013

Pihatapahtumat vähissä




Koska pihalla ei paljoa enää tapahdu linkkasin tähän mökkiblogin päivityksen: http://vilmamaalla.blogspot.fi/2013/10/ikkunasta-peiliksi.html. Tosin vielä vähemmän siellä mökillä tapahtuu juuri nyt!

Kotipihaan olen pystyttänyt lintulaudan, jossa siivekkäät ystäväni ahkeraan vierailevat.Niitä seuraan mielelläni. Pienet ystäväni.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Sammalkasvatusta - uusi yritys



Yritän taas kasvattaa sammalta. Nämä pihan perällä olevat isot kivet ovat melko karuja ja rumiakin. Valinnan varaa ei juuri ollut, kun kivet tuotiin kaivinkoneella tonttimme vierestä.  Yritän somistaa niitä kauniimmiksi. Viime vuotinen yritys onnistui vaihtelevasti. Pari sammalta ei kiinnittynyt. Yksi taisi jäädä kiinni.

Harakat ym linnut tekevät parhaansa, etten onnistu näiden kasvattamisessa. Ne nokkivat irti sammalia. Siksi olen laittanut katiskaverkkoa kiven päälle.

Hankasin kiven pintaa lahoavaa puuta. Olen kuullut, että se auttaa. Lisäksi laitoin piimää sammalen alle. Kun kaadoin piimää sitä valui kiven pintaa vähän alaskin. Koirani nuoli innokkaasti sitä!

Saapa nähdä, miten tämän yrityksen käy. Toivottakaa onnea!



 Tämä sammal kiven kolossa on aikaisemmin istuttamaani. Aivan kuin se olisi jo kiinni alustassaan!




Tämä sammal on alkuperäistä,toisessa isossa  kivessä ollutta sammalta.Jospa sekin tuosta kasvaisi ja peittäisi ruman puoleista kiveä.

***********************************

Päivitin myös mökkiblogiin siitä, miten ovesta tuunattiin pöytä: Tulehan käymään sielläkin:

maanantai 7. lokakuuta 2013

Tervetuloa mökille ja toiseen blogiin!



Olen jo pitkään tätä miettinyt: haluan erottaa mökin ja kotipihan blogit toisistaan. Nyt sen tein. Perustin mökkiä varten uuden blogin. Ajankohta on itsestänikin vähän outo, kun mökkikausi on pian päättymässä. Katsotaan nyt, miten usein sitä talviaikaan päivitän. Ajattelin, että voin siellä talven mittaan postailla kesän tapahtumista ja muistella niitä samalla itsekin. Mökkiaika on todellisuudessa muutakin kuin kesä. Se alkaa varhain keväällä ja päättyy myöhään syksyllä.

Blogi on vielä lähtökuopissaan, mutta haluan toivottaa teidät sinne jo nyt tervetulleiksi.  Siellä on aikalailla erilaista kuin täällä. Saattaa jopa yllättää.

Blogin osoite on tässä, olkaa tervetulleita! http://vilmamaalla.blogspot.fi/. 

maanantai 30. syyskuuta 2013

Kivi jos toinenkin...

Edellisessä postauksessa kerroin suihkulähteen ympäristöstä, johon olen kasannut kiviä. Kiviähän löytyy pihaltani vähän joka puolelta, kuten kuvista ilmenee:



Pihan perällä on sinne tuodut kaksi isoa kiveä, joiden ympärille olen koonnut erikokoisten kiven keskittymän. Ilman näitä kiviä pihaltani puuttuisi paljon.




Olen rakentanut myös 'kivipeltoja'.




Mökiltä olen tuonut sammaleisia kiviä, joita olen laittanut reunustamaan pihan reunalla olevaa multa-aluetta.



Pienet kivet reunustavat talomme sivuja. Pidän kivikasoista, en halua että ne ovat siisteissä riveissä.



Laitoin isoja kiviä sinikatajan yhä kasvavien oksien alle, etteivät makaisi pitkin pihaa.




Pari kiveä olen nostanut 'patsaiksi'.



Etupihalle olen sijoittanut tämän munan muotoisen kiven.




Pieniä kiviä olen koonnut tämän lyhdyn sisään.



Pikkukivet koristavat myös näitä terassilla majailevia muurahaisia.



tiistai 24. syyskuuta 2013

Sammalaskartelua




Tein sammaleista tornin näin: taitoin katiskaverkosta kartion, jonka sisään tungin sammalta. Tornin pohjalle ennen verkon sulkemista laitoin vielä pari laakeaa kiveä, jotta torni pysyisi paremmin pystyssä. Jälkeenpäin huomasin, että olisi pitänyt tarkemmin katsoa, ettei rumaa sammaleen pohjaa näkyisi niin paljon. Toivottavasti nämä kestävät jonkin aikaa. Onhan luonnonvarojen tuhlausta tehdä tällaista, mutta meillä mökillä on sammalta vaikka kuinka ja paljon. Joulun aikaan voisin laittaa tähän pienet tuikkuvalot.



Tein sammaleista myös palloja. Myttäsin ensin sanomalehdestä pallon, jonka ympärille kiinnitin rautalangan avulla sammalta. Jätin rautalangasta vielä 'hännän' jonka kieputin kiven ympärille, etteivät syysmyrskyt vie palloja mennessään. Nämä pallot ovat suihkulähteen ympäristössä.



Heittelin palloja muuallekin pihan kivikoihin. Mielestäni sopivat erittäin hyvin kivien sekaan.


Mökillä ripustin palloja roikkumaan terassille.






maanantai 16. syyskuuta 2013

Melkein valmista! Suihkulähteen ympäristö


Vihdoin pihan suihkulähteen ympäristö alkaa näyttää siltä kuin pitäisi! Kylläpä kesti! Tosin valmista ei ole vieläkään täysin. Renkaassa on nyt sammaleesta tekemäni torni sekä iso maksaruohoruukku, saattaa olla että ne korvataan heinällä ja havukasvilla. Renkaassa on nyt:

  • suihkulähde
  • kiviä
  • ruukku
  • 2 sammalpalloa
  • sammaleesta tekemäni torni
  • iso maksaruoho
  • reunakiveyksellä vielä betonista tekemäni saniaiskoriste-vati
Tykkään tästä. Näyttää sellaisesta kuin ajattelinkin. Pitää vielä hieman parannella.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Pihan uusi asukki


Tällainen lintunen lennähti pihaan. Se on valmistettu taidokkaasti  kanaverkosta. Odotan, että se tummenisi vähän niinkuin varmaan tekeekin. En vielä tiedä, missä sen paikka on pihalla. laitoin sen kokeeksi tähän terassin kulmaan. Siirrän, jos löydän paremman paikan. Se sopii hyvin pihani teemaan ja tykkään linnuista - elävistä ja näistä muista.


Se on samalta tekijältä kuin tämä muurahainen:


Elokuista keskiviikkoa teille!

tiistai 6. elokuuta 2013

Suihkulähteen ympäristö muuttuu


Ihan ahdistaa! Nimittäin katsoa tätä keskeneräistä rakennelmaa koko kesä. Aika ei vaan ole riittänyt. Suihkulähteen ympärillä olevaan renkaaseen on tarkoitus kerätä  - kiviä. Kuinkas muutenkaan! Ämpäriin istutetaan jokin koristeheinä. Taidetaan laittaa vielä toinen ämpäri jotain pientä havupuuta varten. Pienet mehikasveja sisältävät ruukut voisi olla myös kivoja. Liian paljon ei voi laittaa, tilahan ei ole kovin iso.

Renkaan ympärille olisi kiva laittaa vaikka jotain laattoja tai jotain. Ei voi tietää ennen kuin kokeilee. Sitten joskus. Olisko syksymmällä?

Tämän asian kanssa on vaan elettävä: tehdään mitä ehditään, vaikka miten ahdistus pukkaa päälle.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kruunu kuningattarelle

Postaan vaan osoittaakseni olevani vielä elossa ja hyvissä voimissa. On vaan niin paljon tekemistä, ettei ehdi täällä juuri käydä.

Laitan tähän kuvan kruunusta, jolla kruunasin keväällä itseni kivikuningattareksi!  Niin juuri! Huomatkaa 'jalokivet', jotka roikkuvat kruunun koristeena. Poimin ne pihastani. Kruunu on vähän keikkuva ja hutera. Sopii tälle kuningattarelle.

En tehnyt tätä ihan tosissani. Tämä tiedoksi niille, jotka eivät minua tunne.

Naurakaa nyt vaikka tälle siellä, kun muuta postattavaa ei minulla ole.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Lohtukuvia

 
Moni on varmaan kesälomalla eikä istumassa tietokoneen ääressä. Postaan tämän, koska haluan, että uusimpana kirjoituksena on jotain muuta kuin noita pönttökameran lintukuvia. Olen vähän suruissani, koska tämä sieppoemo hautoi poikasia niin, että ne kuolivat kaikki viisi. Oli tosi outoa, että emo vaan istui poikasten päällä eikä munia ollut enää ollenkaan.  Pikkuasia, mutta surulliseksi tulin. Katsellaan näitä kuvia nyt sitten.




tiistai 18. kesäkuuta 2013

Sieppopariskunta kamerapöntössä



Tässä sieppoherra tuo ruokaa pesässä hautovalle rouvalle.



Munia on 5 kappaletta, joita siepporouva hautoo ahkerasti. Ei mene varmastikaan kauaa poikasten kuoriutuimiseen. Luontoportin sieppo-esittelyssä sanotaan, että pari viikkoa se hautoo. Se aika alkaa olla täysi. Tuo Luontoportti on oiva paikka. Käykääpä vaikka katsomassa.

Tämän kamerapöntön alkuperäiset asukkaathan olivat sinitiaspariskunta, jonka naaras hautoi tosi vähän 8 munaansa. Sieppo valloitti pesän ja sinitiaisen munat jäivät siepon pesän alle. Nyt on pesässä uudet asukkaat.

Täällä meilläpäin ulkoilee usein  yksi mielenkiintoinen kolmikko: vanhempi rouvashenkilö, koiravanhus ja heidän perässään kulkee varis. Olen usein nähnyt tämän kolmikon yhdessä. Hauskat kaverukset!

Päivitys 19.6.13:


Nyt kolme poikasta on kuoriutunut! Poikaset ovat vielä niin voimattomia, etteivät jaksa pitää päätä ylhällä vaan maata pötköttävät.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Dramatiikkaa kamerapöntössä



Kamerapöntössä majaileva sinitiainen oli omituisen laiskasti pesässään, vaikka sillä on siellä 8 munaa. Saattaa olla päivällä 13 tuntiakin pois, vaikka kaiketi pitäisi hautominen olla meneillään. Onko kyseessä nuori, kokematon lintu?

Tilannetta käytti hyväkseen kirjosieppo. Se pyöri pitkään pöntön ympärillä. Taisteluita on käyty, kun sinitiaspariskunta on puolustanut pesäänsä (jos naaras sattuu olemaan paikalla!). Nyt sieppopariskunta on alkanut rakentaa pesäänsä sinitiaisen munien päälle! Munia ei näy enää ollenkaan siepon tuomien lehtien ym alta. Ensimmäinen kirjosiepon munakin näyttää tulleen 3.6 aamulla.  Eli sinitiainen menetti pesän lopullisesti. Saa tintti kyllä katsoa peiliin, jos sillä sellainen olisi. Oli se niin paljon pois pesästä, että tämä oli ihan odotettavissa. Surullista silti. Tintti näki suuren vaivan rakentaessaan pesäänsä. Kirjosiepot selvisivät vain tuomalla muutaman lehden ja heinänkorren tintin munien peiteeksi ja pesä oli valmis.

Tällaista on luonto. Näitä ei tietäisi ellei kameran valvova silmä tallettaisi kaikkea. Toivottavasti niissä tintin munissa ei ole mitään elämää. Tuskin, sillä tintti ei ollut mikään hautoja.

torstai 30. toukokuuta 2013

Makkaratikkukukat





Joku ehkä muistavat, kun viime vuonna toin pihaan mökiltä makkaratikkuja, jotka olivat liian lyhyitä (alakuva). Tökkäsin ne vaan pihalle sen kummemmin miettimättä. Tänä keväänä keksin niille käyttöä: tein niistä kukkia. Väänsin rautalangasta niiden ympärille kukan. Laitoin ne kokeeksi talon edustalle, näyttävät siinä kivoilta. Nehän voi jättää vaikka talveksi, kun eivät lakastu koskaan.

Aika kiirettä on ollut näiden kahden pihan kanssa: mökin ja kodin. Kummassakin pitäisi tehdä hommia ja taiteillaan näiden välillä parhaamme mukaan.



Tässä makkaratikut vielä alkuperäisessä muodossaan.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Sumutunnelmaa





Tällainen tunnelmallinen näky avautui silmiemme eteen viime viikkoisella lomallamme mökin ikkunasta eräänä sumuisena aamuna. Sumusäällä saa ihania kuvia.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Sinitiaisen kuulumiset




Kamerapöntön sinitiais-rouvalla on huolehtivainen aviomies: tässä hän tuo ruokaa, ehkäpä mehevän madon rouvan syötäväksi. Rouva hautoo munia, joita on 8 kappaletta:



Viikko oltu mökkilomalla. Kyllä Suomen luonto näytti taas parhaat puolensa. Kun välillä vähän satoi ja oli lämmintä luonto muuttui parissa päivässä heleän vihreäksi.

 Mökkipihamme linnuilla piti kiirettä muillakin kuin tällä sinitiaispariskunnalla. Aamuisin lintujen konsertti oli aivan uskomattoman hienoa kuultavaa. Järvessä uiskentelivat telkät, sorsat,kuikat ja laulujoutsenet. Yritin painaa näyn mieleeni. On sitten, mitä talvella muistella. En suurin surminkaan haluaisi olla Suomesta pois tähän aikaan.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Kuulumisia kamerapöntöstä



Sinitiainen rakentaa edelleen ahkerasti kamerapöntössä sijaitsevaa pesäänsä. Kirjosieppo käy välillä kurkkimassa pöntön suulla ja välillä ihan pesässä asti. Mutta kyllä pesä sinitiaisen on.

Kohta pitäisi jo ensimmäisten munien ilmestyä pesään. On se sen verran kauan tuota rakentanut.

Kun harjasin koiran vein sen pehmeää aluskarvaa pesäpöntön eteen. Heti kelpasi pesän pehmusteeksi! Eikä edes haitannut, että karvat haisi koiralta! Koiran karvaa takertui  hetkeksi pöntön suuaukkoonkin, kun lintu ahnehti sitä isot kasat kerralla. Mitään toisenlaista karvaa ei saa pönttöön joutuakaan, ettei poikasten jalat takerru niihin. Joskus olen kuullut, että emon haettua ihmisten hiuksia kampaajan roskiksesta, poikasten jalat ovat sitten takertuneet pitkiin hiuksiin.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Mökkikausi alkoi



Mökkikausi alkoi! Tänä vuonna myöhäisestä keväästä johtuen hieman myöhässä. Ihana oli siellä olla taas muutama päivä. Tästä se alkaa: varmaan myöhäiseen syksyyn asti ollaan siellä osa viikosta. Mökkipiha on luonnontilassa. Kaikki, mitä sinne on istutettu on suoraan luonnosta mm. saniaisia. Tykkään saniaisista. Niitä oli siellä luonnostaankin, mutta olen istuttanut lisää. Mm. pähkinäpensaita on tuotu läheisestä metsästä pihalle.

Kivitöitä olen tehnyt sielläkin. Kuinkas muuten! Kivet ovat siellä ihanan sammaleisia. Olen ottanut niitä esiin.pensaiden takaa, kuten tässä alakuvassa olevan kiven. Se oli aivan puskien peitossa. Komea kivi, eikö? Sääli olisi puskissa piilotella.

Järvestä lähti jäät. Joka kevät järvellä majailevat laulujoutsenet tulivat taas meidän rantaamme. Niiden trumpetin töräyksiä muistuttavat äänet kaikuvat järvellä kuuluvasti. Noissa linnuissa on jotain jaloa. Telkät ja sorsat kuhertelivat rannassa myös. Järveltä kuului myös ihanien kuikka-lintujen ääni. Se on paras luonnon ääni, jonka tiedän! Tiaiset ja kirjosepot tutkivat pesimispaikkoja.  Kuulin myös peipposen laulavan ja ihana punarinta kävi tervehtimässä muutamaan otteeseen.

Ihana kevät!


torstai 25. huhtikuuta 2013

Kamerapöntön asukas





Mökillä sijaitsevan kamerapöntön asukas on paljastunut: se on sinitiainen. Sama tyyppi kuin viime vuonna? Kukapa tietää. Saattaa hyvin ollakin. Liikuttavaa seurata sen touhuja. Meni eilen illallakin nukkumaan kello puoli kahdeksan. Aamulla heräsi varhain päivän touhuihin (pesän rakennukseen ja ravinnon etsintään) klo 6.

Toivottavasti tämän kesän pesintä onnistuu yhtä hyvin kuin viime vuonna ja saamme seurata poikasten lähtöä pesästä.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kamerapöntössä tapahtuu!


Jotkut ehkä muistavat  meidän viime vuotisen mökillä olevan kamerapöntön. Silloinhan saimme seurata sinitiaisen pesänrakennusta, hautomista, poikasten ruokkimista ja viimein pesästä lähtöä.

Tänä vuonna pari päivää pönttökameran asentamisen jälkeen sinne tuotiin ensimmäiset huonekalut: kasa heiniä! Kuka on asukas? Meillä ei mökillä ole toistaiseksi tietokone koko aikaa päällä, joten tämän hetkistä tilannetta en tiedä. Asukas ei voi olla juurikaan muu kuin sini- tai talitiainen. Siepot eivät ole vielä tulleet. Olisiko asukas sama kuin viime vuonna? Käsittääkseni ne ovat aika paikkauskollisia.

PS Pihalta ovat lumet sulaneet! Jeeee!

Tässä alla vielä kuva viime vuotisesta asukkaasta:


perjantai 19. huhtikuuta 2013

Helpottaako?



Vastaan itse otsikon kysymykseen: kyllä helpottaa! Ihanaa mennä pihalle tekemään muutakin kuin lumitöitä! Vaikka vähän tein niitäkin. Siirtelin nimittäin vähän lumikasoja ja hakkasin jäätä, että esim. terassit tulisivat lumen alta esiin. On heti paljon keväisempää, kun terassilaudat näkyvät katsoessani ikkunasta ulos. Kuvassa näkyy etupihalle levitettyjä lumikasoja, jotka auringonpaiste/sade toivottavasti hoitavat pian pois. Tätä julkaistessa on yksi päivä mennyt ja lumia taas huomattavasti vähemmän, kiitos vesisateen.




Täytynee leikata pari vuotta sitten istutettua isotuomipihlaja-aitaa, joka reunustaa yhtä tontin reunaa. Sillä kohtaa on vielä lunta, mutta kaipa voi pian leikata? Tämän aidan kasvamista odotan erityisen kiihkeästi, sillä me ollaan naapurin kanssa nyt melkein samalla pihalla.

Kun talvella ruokin mustarastasta se lupasi kiitokseksi  laulaa keväällä kauniisti. Tänään se lunasti lupauksensa. Että se laulu kuulostaa kauniilta, kun aamun hiljaisuudessa käveltiin koiran pissatuslenkillä!


Isot kivetkin ovat paljastuneet.Viikonloppuna levitän pihalle lyhtyjä, lintukoristeita ym. Sääennusteessa luvattiin vähän auringonkin pilkahtavan. Ilolla odotan, että pääsen vähän pihatöihin.