tiistai 21. toukokuuta 2013

Sinitiaisen kuulumiset




Kamerapöntön sinitiais-rouvalla on huolehtivainen aviomies: tässä hän tuo ruokaa, ehkäpä mehevän madon rouvan syötäväksi. Rouva hautoo munia, joita on 8 kappaletta:



Viikko oltu mökkilomalla. Kyllä Suomen luonto näytti taas parhaat puolensa. Kun välillä vähän satoi ja oli lämmintä luonto muuttui parissa päivässä heleän vihreäksi.

 Mökkipihamme linnuilla piti kiirettä muillakin kuin tällä sinitiaispariskunnalla. Aamuisin lintujen konsertti oli aivan uskomattoman hienoa kuultavaa. Järvessä uiskentelivat telkät, sorsat,kuikat ja laulujoutsenet. Yritin painaa näyn mieleeni. On sitten, mitä talvella muistella. En suurin surminkaan haluaisi olla Suomesta pois tähän aikaan.

8 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Aivan samat on meilläkin mökkitunnelmat. Lintujen laulua ja luonnon ääniä, aivan upeaa. siellä luonto tulee jotenkin niin liki. Muutenkin tämä kevät on jotenkin niin ihnaa aikaa, ettei sen soisi millään loppuvan.Kaikki on vehreää ja tuoksuu hyvälle.
Mä leikin lauantaina sairaanhoitajaa, kun pikkulintu lensi meidän terassin ovea päin ( siinä on iso lasi) otin hellästi kädelle ja vähän juttelin ja silittelin sitä, vein sen kalliolle, josta se sitten parin tunnin sisällä olikin päässyt lähtemään. Hienoa.
Aurinkoista viikon jatkoa sinulle Vilma.

Sussi kirjoitti...

Tämä on upeinta aikaa!

Toivottavasti sinien elämä jatkuu pöntössä onnellisesti:)

Vilma kirjoitti...

Tuija: ei tosiaan voi kuin ihailla tätä luontoa. Mökillä kaikki on tosiaan niin lähellä. Onneksi sinäkin saat nyt siitä nauttia!

Vilma kirjoitti...

Sussi: Todellakin on! Pidetään sinitiaispariskunnalle peukkuja.

Sirkka kirjoitti...

Tosiaan silmät pyöreinä katselin munien määrää, että ihan kahdeksan kappaletta! Onnittelut ja toivotaan että kaikki sujuu loppuvaiheessakin tosi hyvin.
Olen seurannut kirjosiepon touhuja ja kyllä vaan uros sieppo on tosi sinnikäs houkutellessaan naarasta pönttöön joka ei oikein tiennyt hyväksyykö pöntön vai ei. Nyt näyttää hyvältä ja tosiaan kirjosiepon laulu on kaunista kuultavaa. Linnut laulaa läpi yön ja se on minusta aivan jotain josta pidän todella paljon. Naaras kun hautoo niin koiras hautoo myös ja tuo ruokaa naaralle ja vie ulos kakkapusseja pöntöstä, tosin ei vielä.
Sepelkyyhky pariskunta myös kuhertelee pihassa. Meillä kuuluu kokoajan sellainen viserrys, että ei ihme jos alan itsekkin viheltelemään, onnesta!

Cheri kirjoitti...

Varsinainen jännityselokuva pötössä. Sesongin konseteissa ei ole ollut valittamista :)

Vilma kirjoitti...

Sirkka: huomasin saman meillä, että kirjosieppokoiras on erittäin sinnikäs. Vähän röyhkeäkin, kun menee myös toisten lintujen pönttöihin. No, onpa siellä sinullakin ollut seurattavaa. Lintujen touhuja on kiva katsella.

Vilma kirjoitti...

Cheri: niin tämä on vähän sellaista tositeeveetä...