perjantai 31. lokakuuta 2014

Käväisin pihalla


Tihkusateisten päivien jälkeen tuntui kivalta, kun aurinko paistoi. Tosin käy minulle tihkusadekin, onhan mulla kumisaappaat ja sadetakki! Kesällä pihalla olleet muurahaiset olen siirtänyt terassille seinän viereen lumelta suojaan. Siinä ne ottivat aurinkoa!


Aurinkoa otti myös raulalankalintu samaisella terassilla. Alla olevan laatikon päälle laitoin muovin, ettei lunta mene sisään.


Viime päivät ovat olleet hyvin tuulisia. Jo moneen kertaan haravoimani, lakaisemani ja imuroimani (lehtipuhallin/imuri) piha oli taas kuin mitään ei olisi tehty! Vaikka meillä ei ole lehtipuita, naapureissa sitäkin enemmän. Tuulen tuivertaessa lehdet tulevat pihaamme. Talon päädyssä on autopaikat vieraille. Autopaikkojen asfalttialueen olen siivonnut jo monta kertaa. Syyllinen sotkuun on tuulen lisäksi eräs karvainen kaveri. Tämä vikkelä otus oli juuri taas tekemässä sotkuja naapurin kuusessa, kun otin alla olevan kuvan. Orava oli niin nopea, etten saanut sitä oikein kuvatuksi. Jossain kuvassa näkyi vain vaalea maha, jossain häntä, jossain vain tyhjä oksa. Mutta annan sille sotkemisen anteeksi, koska se on suloinen.


Hyvää viikonvaihdetta teille! Nyt lähden tekemään omena/taatelikakkua.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Vuodenajat - suuri rikkaus


Tämä orava saa kunnian kuvittaa tätä vuodenaika -juttua. Sehän kuuluu jokaiseen vuoden aikaan täällä kotoisessa Suomessamme. Ja hyvä niin. Veikeä otus.

Olin inspiroinut erään blogin kirjoittajaa, kun kerroin pitäväni syksystä. Hän halusi tehdä aiheesta oman postauksen. Tämä blogi on http://parastapuutarhasta.blogspot.fi/

Tämä postaus inspiroi taas minua tekemään tämän vuoden aikoja ylistävän kirjoituksen. Olen aiemminkin aiheesta näpytellyt. Olen kyllä niin joka vuoden ajan ihminen kuin olla ja voi! Minusta nämä Suomen vaihtuvat vuodenajat ovat suuri rikkaus kaikkine räntäsateineen! Keväthän ei tuntuisi yhtään miltään ellei takana olisi talvea!

Toki itsekin tunnen haikeutta, kun luonto valmistautuu syksyyn. Varsinkin heinä-elokuussa on mieleni vähän surullinen, kun pihan linnut poikasineen ovat sieltä lähteneet. Tuntuu niin tyhjältä, kun lintuja ei lentele edes takaisin. Kuten Pirkka-Pekka Petelius sanoi radion parhaassa ohjelmassa Luontoillassa: ' Se haikeus kuuluu luonnon kiertokulkuun. Linnut tulevat taas takaisin, kun on pesän rakennuksen aika keväällä'. Nyt lokakuussa niitä lintuja olikin taas paljon enemmän kuin elokuussa. Miksiköhän? Valmistautuvat syysmuuttoon? Tosin myös paljon sini- ja talitiaisia ilmestyi pihan puihin ja nehän eivät lähde minnekään. Onneksi. Järveltä kuuluu myös öisin joutsenten kailotusta. Mitä siellä tekevät pimeässä?

No, onhan joskus marraskuussa aika synkkää, kun ei vielä lunta ole ja taivaalta vihmoo rännänsekaista vettä myrskytuulen kera vaakatasossa. MUTTA. Oikein kauhea keli alkaa jo naurattaa. Koiran omistajana siellä on pakko ulkoilla vähintään kolme kertaa päivässä, vaikka taivaalta tulisi mitä. Näissä olosuhteissa on kiva sytyttää takkaan tuli, polttaa kynttilöitä ja sytyttää pihalle valot ja lyhdyt. Ja laittaa villasukat jalkaan. Suloista.

Talvesta tykkään kovasti. Kunnon talvesta. Sellaisesta, kun on pakkasta ja paljon lunta. Tykkään lumesta ja myös lumitöistä. Talvinen luonto on niin pelkistetyn kaunis. Ja ulkona pärjää, kun laittaa tarpeeksi vaatetta päälle.

Ja entäs se kevät sitten! Kaikista paras! Ihana seurata luonnon heräämistä. Jos ei olisi talvea välissä, mistä se luonto heräisi? Silloin tulevat linnut etsimään sopivia pesäpaikkoja. Puut ja pensaat alkavat vihertää.

Tällä hetkellä on viileätä. Tätä kirjoittaessa oli aamulla pakkasat 6 astetta, kun koiran kanssa käveltiin. Lienee lähipäivinä tulossa kunnon vesisateita. No, niitäkin kaivataan kun luonto on aika kuivaa. Itse olen vesisateesta mielissäni, sillä mökin lähde oli jo näin myöhään syksyllä jo melko kuiva. Kiva olisi lähdevettä taas keväällä juoda!

En suurin surminkaan haluaisi asua jossain ikuisen auringon maassa. Joo, kyllä aurinko paistaisi olisi lämmintä. Mutta mielestäni olisi aika yksitoikkoista. Kiva on matkustella ja tutustua eri maihin, mutta ihan mieluusti asun täällä neljän vuodenajan maassa.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Ostoksia


Ai, että tätä pergolan tolppien välistä pilkottavaa pikkuvarastoa on kaivattu! Siinä se on viimein. On meillä toki ulkovarasto ennestäänkin, mutta halusin pihatavaroille lapioille, lannoitteille ym kaikelle oman varaston.


Aiemmissa postauksissa haikailin, että mitä ihmettä laitan tuohon äskettäin kaivamani multa-alueen takaosaan. Asia jäi hautumaan. Ostin tällaisia pieniä, sanoisiko niitä aidanteiksi vai miksikä? Ne on nyt koekäytössä tuossa. Ovatko liian koristeellisia simppeliin pihaani? Mietitään ja katsotaan. Aika näyttää.Tästä multa-alueesta puuttuu vielä kate. Laitan sen varmaankin vasta ensi keväänä.



Laitan minäkin vähän kukkia! Ostin parit kukkasipulit ja istutin ne tuohon uuteen multa-alueeseen. Siihen tulee kirjopikarililjoja ja vaaleanpunaisia helmililjoja.

Ostin myös kaksi alakuvassa näkyvää  amppelin pidikettä. Kun olen asetellun ne noin, eivät oikein niiltä näytä. Ajattelin käyttää niitä väärin eli kumollaan ja kaksi vastakkain. Nostin ne aitaa vasten kuvaamista varten. En vielä tiedä, minne tämän asetan. Oli pakko ostaa nämä, koska niissä on lintuja. Olen aivan heikkona kaikkiin lintuaiheisiin.