perjantai 17. lokakuuta 2014

Vuodenajat - suuri rikkaus


Tämä orava saa kunnian kuvittaa tätä vuodenaika -juttua. Sehän kuuluu jokaiseen vuoden aikaan täällä kotoisessa Suomessamme. Ja hyvä niin. Veikeä otus.

Olin inspiroinut erään blogin kirjoittajaa, kun kerroin pitäväni syksystä. Hän halusi tehdä aiheesta oman postauksen. Tämä blogi on http://parastapuutarhasta.blogspot.fi/

Tämä postaus inspiroi taas minua tekemään tämän vuoden aikoja ylistävän kirjoituksen. Olen aiemminkin aiheesta näpytellyt. Olen kyllä niin joka vuoden ajan ihminen kuin olla ja voi! Minusta nämä Suomen vaihtuvat vuodenajat ovat suuri rikkaus kaikkine räntäsateineen! Keväthän ei tuntuisi yhtään miltään ellei takana olisi talvea!

Toki itsekin tunnen haikeutta, kun luonto valmistautuu syksyyn. Varsinkin heinä-elokuussa on mieleni vähän surullinen, kun pihan linnut poikasineen ovat sieltä lähteneet. Tuntuu niin tyhjältä, kun lintuja ei lentele edes takaisin. Kuten Pirkka-Pekka Petelius sanoi radion parhaassa ohjelmassa Luontoillassa: ' Se haikeus kuuluu luonnon kiertokulkuun. Linnut tulevat taas takaisin, kun on pesän rakennuksen aika keväällä'. Nyt lokakuussa niitä lintuja olikin taas paljon enemmän kuin elokuussa. Miksiköhän? Valmistautuvat syysmuuttoon? Tosin myös paljon sini- ja talitiaisia ilmestyi pihan puihin ja nehän eivät lähde minnekään. Onneksi. Järveltä kuuluu myös öisin joutsenten kailotusta. Mitä siellä tekevät pimeässä?

No, onhan joskus marraskuussa aika synkkää, kun ei vielä lunta ole ja taivaalta vihmoo rännänsekaista vettä myrskytuulen kera vaakatasossa. MUTTA. Oikein kauhea keli alkaa jo naurattaa. Koiran omistajana siellä on pakko ulkoilla vähintään kolme kertaa päivässä, vaikka taivaalta tulisi mitä. Näissä olosuhteissa on kiva sytyttää takkaan tuli, polttaa kynttilöitä ja sytyttää pihalle valot ja lyhdyt. Ja laittaa villasukat jalkaan. Suloista.

Talvesta tykkään kovasti. Kunnon talvesta. Sellaisesta, kun on pakkasta ja paljon lunta. Tykkään lumesta ja myös lumitöistä. Talvinen luonto on niin pelkistetyn kaunis. Ja ulkona pärjää, kun laittaa tarpeeksi vaatetta päälle.

Ja entäs se kevät sitten! Kaikista paras! Ihana seurata luonnon heräämistä. Jos ei olisi talvea välissä, mistä se luonto heräisi? Silloin tulevat linnut etsimään sopivia pesäpaikkoja. Puut ja pensaat alkavat vihertää.

Tällä hetkellä on viileätä. Tätä kirjoittaessa oli aamulla pakkasat 6 astetta, kun koiran kanssa käveltiin. Lienee lähipäivinä tulossa kunnon vesisateita. No, niitäkin kaivataan kun luonto on aika kuivaa. Itse olen vesisateesta mielissäni, sillä mökin lähde oli jo näin myöhään syksyllä jo melko kuiva. Kiva olisi lähdevettä taas keväällä juoda!

En suurin surminkaan haluaisi asua jossain ikuisen auringon maassa. Joo, kyllä aurinko paistaisi olisi lämmintä. Mutta mielestäni olisi aika yksitoikkoista. Kiva on matkustella ja tutustua eri maihin, mutta ihan mieluusti asun täällä neljän vuodenajan maassa.

8 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Viisaita sanoja!

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Vuodenajat ovat todella rikkaus, kun vain asiaa pohtii monelta kantilta ja vähän syvällisemmin, kuten sinä.

Hyvää viikonloppua.

Maarit kirjoitti...

Todellakin just näin! Hyvää viikonloppua!

Vilma kirjoitti...

Sussi:kiitos!

Vilma kirjoitti...

Kruunuvuokko:kiitos, samoin sinulle hyvät viikonloput!

Vilma kirjoitti...

Maarit:hyvät viikonloput myös sinulle!

Pirjo kirjoitti...

Ihan totta! Vuodenajat ovat rikkaus!

Vilma kirjoitti...

Pirjo:niinpä!