perjantai 2. tammikuuta 2015

Kilkan, kalkan... vai jotain muuta?

Tiedättäkö, olen aina inhonnut tuulikelloja. En jaksa kuunnella niiden kilkatusta kovin kauaa. MUTTA. Nyt mieleni tekee bambu-tuulikelloa! Sellainen on yhdessä pihassa tässä lähistöllä. Kuuntelen aina sen kumeaa, hiljaista ääntä ohi kävellessäni. Mielestäni se sopisi pihani tyyliin eikä sen ääni ärsytä yhtään. Tähän on siis tultu!

Hain netistä näitä. Löysin tällaisen melko halvan (=huonon?) täältä:http://www.retaililona.fi/product/560/tuulikello-bambu--kookos. Yläkuva.



 Sitten löysin toisen kalliimman (=paremman?), joka maksaa 24 euroa ja on  120 cm korkea.  Sen löysin täältä:http://www.lahjatalo.fi/fi/tuote/muuta-mukavaa/tuulikellot/USW03/bambu-tuulikello-120-cm.

Onko teillä kellään puista tuulikelloa pihassanne? Osaatteko antaa vinkkejä?

Ja tiedättekö mitä? Kun olin kävelyllä kuulin talitiaisen laulavan oikein kevätlaulun!  Se lauloi varmaan minulle mielialani kohentamiseksi. Näin haluan uskoa.

16 kommenttia:

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

Huomenta Vilma. Tarmokasta tuoretta vuotta sinulle puutarha-ahertaja.
Olen kanssasi niin samaa mieltä siitä kilkutuksesta. Hetken sitä kuuntelee mutta pidemmän päälle ärsyttää vietävästi.
Itse tein viime kesänä puun pätkistä omanlaisen tuulikellon. Löydät sen blogistani tunnisteesta Tuuli, joka löytyy bannerin alta, tai tästä linkistä http://pajupirtti.blogspot.fi/2014/06/meresta-syntyy-tuulikellot.html
Jos tästä olisi pientä vinkkiä.
Terkuin lomalainen

Cheri kirjoitti...

Minulla on pihapiirissä montakin tuulikelloa, kirkkaampia ja matalampia sointeja. Minua niiden ääni ei ärsytä, sillä ne eivät suinkaan kilkata jatkuvasti, mutta peurat eivät tykkää niistä ja siksi kasvimaan portissakin on yksi.

Sirkka kirjoitti...

Minusta kuvissasi tuulikellot näyttävät rauhallisilta ja sointuvat siksi hyvin pihasi tunnelmaan ovat siis sopusoinnussa kaiken muun kanssa. Lisäksi kun niistä lähtee rauhoittava ääni eikä vie hermoja äärirajoille, vaan nauttien kuuntelee ja sen myötä saa itselleen rauhallisen olotilan.

Vilma kirjoitti...

Pajupirtin Kaisa: kiitos, täytyypä tutustua kirjoitukseesi.

Vilma kirjoitti...

Cheri:me ihmiset olemme niin erilaisia. Toisia ärsyttävät äänet, joista joku taas pitää.

Vilma kirjoitti...

Sirkka:juuri kuvailemistasi syistä ajattelinkin laittaa niitä pihaani.

maatuska kirjoitti...

Ei ole tuulikelloa, ei pajuista eikä muutakaan, mutta ajattelis tuon olevan sellainen rauhoittava pikemminkin, kuin ärsyttävä ääninen.

Vilma kirjoitti...

Maatuska:juuri tuosta syystä sitä harkitsenkin

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Minulla on juuri samanlainen tuulikello sisääntulon räystäsaluslalaudassa roikkumassa. Se on siis bambusta valmistettu ja olen tuonut sen Korfulta lomamatkaltamme. Sen sointi on tuulessa pehmeänkumea ja mielestäni hyvin miellyttävä.

Oikein hyvää alkanutta uutta vuotta.

Vilma kirjoitti...

Kruunuvuokko:juuri tuo pehmeänkumea ääni minua viehättää. Hyvää uutta vuotta myös sinulle!

Sussi kirjoitti...

Minäkin uskon, että bambusta syntyvä ääni on kevyen kumiseva ja rauhoittava

Vilma kirjoitti...

Sussi: sitä se juurikin on.

TainaT kirjoitti...

Puisissa tuulikelloissa on sellane matalampi kumina ehkä se on minunkin korvaani lempeämpi. Pieniä tuulikelloja minulla on puutarhassa mutta niiden ääni on vaimea eikä kuulu kovin pitkälle.
Ystävälläni on tuollainen iso bambunen juttu ja minusta kiva sointi. Toinen kaveri joutui poistamaan tuulikellon koska naapuri ei tykännyt äänestä.

Vilma kirjoitti...

TainaT:voin hyvin kuvitella on tuulikellossa on kovin terävä, kova ääni että se saattaa naapuria häiritäkin. Minäkään en sellaisista pidä ollenkaan. Vaimeampi ääni sopii minun makuuni paremmin.

Maarit kirjoitti...

Meillä on yksi aika kookas tuulikello. Vedin keskellä olevan levyn "kellojen" uloittumattomiin, koska minuakin ääni ärsyttävää;) hyvää uutta vuotta!

Vilma kirjoitti...

Maarit:minua korkeat, kimeät äänet ärsyttävät. Hyvää uutta vuotta sinullekin!