tiistai 12. huhtikuuta 2016

Haravointi on kivaa!


 Mökillä taas pari yötä. Nämä ensimmäiset kuvat otettu aamulla varhain. Aurinko on juuri nousemassa. Yöllä on ollut pakkasta.

Kun päivä tuosta valkeni aloitin haravoida pihaa. Melko suuri pinta-ala haravoitavana. Nyt ehdin vasta osan. Haravointi on vaan niin kivaa! Näkee kättensä työn jäljen ja saa olla ulkona auringonpaisteessa ja kuunnella lintujen laulua.

Lämmitin saunan ja kävin uimassa aivan tuossa jään reunassa.  Ranta on matala ja nyt on vesi erityisen matalalla. Joudun kahlaamaan, jotta vettä olisi uinnin verran. Yhtenä keväänä ei ollut. Mutta halusin uida niin eikun vaan mahalleen sinne jäiseen, matalaan veteen! Kahlatessa alkaa nilkkoja särkeä, on se vesi sen verran kylmää.

Talvella tehdyt pihasuunnitelmat olivat mukana ja katselin mökkipihaa sillä silmällä. En ole vielä lähelläkään toteutuksen aloitusta, kun on tuota siivottavaa niin paljon.

Tässä pieni seuralaiseni haravoinnin aikana: punarinta. Tuo pitkäjalkainen, suurisilmäinen pullukka, kuten olen kuullut sitä kutsuttavan. Aivan kuin minulla olisi varaa arvostella. Minuun ei päde muuta kuin tuo viimeinen määritelmässä! Se oli erittäin rohkea ja tuli lähelle. Nyppi matoja ym. haravoimastani alueesta. Juttelin sille kaikenlaista. Kuten kyselin, koska on tullut ja minne aikoo pesän rakentaa. Ei vastannut, mutta katseli suurilla silmillään. Punarinnat ovat yksiä suosikkilintujani juuri em. ominaisuuksiensa vuoksi.

Ei olisi oikein malttanut mökiltä pois lähteäkään.

14 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Kuulostaa todella mukavalle! Kylmään veteen en tosin itse pystyisi menemään.

Jos punarinta löytää kaverin, ne rakentavat varmasti pesän lähistölle:)

Liisa //multaasormissa kirjoitti...

Hui kamala, en millään kykenisi kylmään veteen :)

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Sussi:olen koko ikäni ollut kova uimaan, myös kylmässä vedessä. Yleensä mökkipihassa on näitä punarintoja ollut. Toivottavasti löytää hyvän vaimon itsellensä!

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Liisa: kyllähän nilkkoja hieman särki, kun vedessä kahlasin. Mutta jälkikäteen oli mahtava tunne!

Between kirjoitti...

Haravointi on mukavaa puuhaa ja siihen kuuluu varteen nojailu, jotta voi välillä seurailla luonnon heräämistä. Tai vaikkapa jutella punarinnan kanssa.
Ehkä en sentään sinne jäiseen veteen olisi pulahtanut, mutta kenties sekin onnistuu asian harrastajalta.

Nettimartta kirjoitti...

Punarinta on minunkin suosikkilintuni. Haravointi on palkitsevaa!

pioni kirjoitti...

Haravointi on kyllä niinkuin pihan imurointi, tulee siistä jälkeä:)

Ruusunmekko kirjoitti...

Hui, oletpa rohkea. Ihan alkoi paleltamaan, kun luin uintireissustasi :D

S kirjoitti...

Kauniita kuvia uuteen vuodenaikaan heräilevästä luonnosta!
Uskon että ei tuolta olisi malttanut lähteä.

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Between:punarinnan kanssa on mukava jutella! Se tulee aina vaan lähemmäs.

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Nettimartta:punarinta on monen suosikki juuri noiden ominaisuuksiensa takia

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Pioni:paitsi, että haravointi on kivaa, imurointi sen sijaan...

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Ruusunmekko: kyllähän siellä vähän palelee, mutta jälkikäteen on mahtava tunne!

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

S:siksipä menenkin sinne pian uudelleen jatkamaan samoja hommia!