maanantai 18. heinäkuuta 2016

Voi haikeus!


 Nyt ne lähtivät: ensin lähti harmaasiepon poikaset mökin hirren päältä. Sitten lähtivät punarinnan poikaset puupinosta. Pajulintu perheineen muutti pois rinteestä ja lopuksi poistui harmaasieppo saunan kurkihirren päältä. Nyyh! Varsinkin harmaasiepon taiturimaista lentoa oli hauska seurata.


 

 
Onhan toki muu luonto, jota voi seurailla, mutta silti ikävä on. Tämä on joka heinäkuinen tunne.
 -------------------
 Kirjoitettu myöhemmin: tänään punarinnan poikanen meni meidän liiteriin. Yritin hätistellä sitä pois, ettei jäisi muusta parvesta. Lähtikin, mutta kuulin sen yksinäisen piipityksen metsästä. Ajattelin, että tätä minun pitää alkaa nyt murehtia. Toista tuntia meni ja tuli muita poikasia ja varoitusääntä antava emo paikalle. Huh, päivä pelastettu. Sain kuulla, että jättäisin lintujen asioiden hoitamisen linnuille itselleen!

14 kommenttia:

Anneli A /Pihakuiskaajan puutarha kirjoitti...

Varmasti mukava seurata tuota lintujen elämää noin läheltä. Kauniit kuvat. Mukavaa viikkoa!

Hanne kirjoitti...

Haikeaa aikaa taas elämme. On niin vaikea päästää kesästä ja linnunlaulusta irti, vaikka syksyä kohti mennään:)

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Onneksi kesää on kuitenkin runsaasti jäljellä ja saamme nauttia sen kauneudesta.

Navettapiika kirjoitti...

Pääskyysten poikaasekki jo lentelöövät korkialla.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Nin ne vaan lapset kasvavat ja lähtevät kotoaan...eikun pesästään..:)

Sussi kirjoitti...

vielä on onneksi aikaa ennen kuin lähtevät muutolle.

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Anneli:niin olikin, mutta nyt on ikävä. Samoin sinulle: hyvää viikkoa

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Hanne-kaima:ei minulla syksyä vastaan mitään ole, mutta nämä tipsut olisin pitänyt vielä pihapiirissä

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Kruunuvuokko:niin onkin jäljellä ja syksykin saa tulla. Nautin kyllä kesästä hieman haikein mielin vain

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Navettapiika:pitäähän niiden jo lentää, että jaksavat sitten lentää etelän lämpimään

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Hannele-kaima:niin tekevät

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Sussi:ei ne pienet taaperot jaksaisikaan pitkälle vielä lentää

Maatuska kirjoitti...

Lintuja on yleensäkin mukava katsella.
Onhan ne heti kuin alivuokralaisia, jos asustavat esim. kuistin katoksen alla. Iloinen piipitys kuuluu jatkuvasti.
Yhtenä kesänä pelastimme talitiaisen poikasen, joka oli pudonnut pesästä. Pidimme sitä pahvilaatikossa muutamia päiviä ja seurasimme miten vanhemmat kävivät ruokkimassa sitä sinne. Yöksi nostettiin laatikko eteiseen kylmän ja mahdollisten kissojen takia. Nopeasti poikanen alkoi räpiköidä laatikossa ja pyrähdellä reunoja vasten. Yksi päivä se sitten oli hävinnyt, toivon mukaan nousi hennoille siivilleen.

Kivisen Vilman piha kirjoitti...

Maatuska:ihana tarina!