sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Blogista



Kirjoitan blogia pääosin tällaiselta pöytäkoneelta, mökillä käytössä on läppäri. Tässä on iso, selkeä näyttö ja hyvät näppäimet. Noita taustakuvia kiva vaihtaa siihen, vaikkapa hyvän ystäväni nenä!


Välillä mietin blogin kirjoittamisen mielekkyyttä. Tuntuu, että laitan koko ajan samoja kuvia. Kotipiha ei ole kovin iso. Iso piha on mökillä. Joten väistämättä kuva-aiheet toistuvat. Sitten on vielä toinen ongelma: olemme asuneet tässä uudehkossa talossa nyt kuusi vuotta. Vieläkään ei ole pensasaidat ym. istutukset sellaisessa mallissa, etteikö naapuripihaan helposti näkyisi. Tämä pitää ottaa kuvattaessa huomioon. Täytyy pitää kameraa ennemminkin maata kohti. Tämä on vanha omakotialue, ympärillä on mm. kunnostettuja rintamiestaloja. Meidän talo on näiden keskellä. Miten kovasti odotankaan puiden kasvua tästäkin syystä! Sen lisäksi olen ihminen, joka haluaa olla pihalla katseilta suojattuna. En tosiaankaan siellä mitään salaista tee, mutta silti.

Monilla blogeilla on lukijoita enemmän kuin minulla.  Mutta te, jotka jaksatte lukea ja kommentoida olette sitäkin tärkeämpiä! Vastaan aina kommentteihin. Postaan melko erikoisesta pihasta, joka ei läheskään kaikkia kiinnosta. Näin talviaikaan varsinkin on aikaa lukea blogejanne. Kommentoinkin melko ahkerasti, joten kirjoitelkaa vaan!

Pyyntö:jos tiedätte sellaisen blogin, jota pitää samanmoinen kivien rakastaja kuin minä, vinkatkaa!

Näin talviaikaan pihatöitä ei ole enkä ole paljoakaan ensi kesän suunnitelmia alkanut tehdä. Muutaman idean olen laittanut tosin jo talteen. Talven harrastuksena on käsityöt, rakastan virkkaamista! Joitakin rautalankakukkia teen myös lahjaksi ihmiselle, joka omassa pihassani niitä ihaili. Ja harrastus se on koirakin! Sen turkin hoito, ulkoiluttaminen, kouluttaminen ja sen kanssa leikkiminen ovat mieluisaa puuhaa. Olen koti-ihminen ja tykkään mm. tehdä ruokaa.


23 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ei tuo lukijoiden määrä ole mikään mitta...ainakaan minusta..:)
JA tykkään katsella kuviasi pihasta...ja niistä rautalankakukkista ja muista tekemistä jutuistasi....eli jatka vaan samaan malliin.

Pirjo kirjoitti...

Ei minustakaan lukijoiden määrä ole mikään mitta!
Tykkään blogistasi ja tarinoistasi, vaikka itselläni on ihan erilainen tyyli, mutta sehän näissä puutarhoissa onkin ihanaa, se erilaisuus!
Meilläkään ei pensaat peitä kotipihaa, ja tosiaan joutuu miettimään kuvakulmia, ettei aina näkyisi naapurien talot.
Itsekin mietin joku aika sitten että kovin yksipuoliseski meni postaamiset viime kesänä. Koko ajan tarinaa kotipihalta. Mökkipuutarhasta (josta blogi sai alkunsa) en kirjoitellut juuri ollenkaan, ja ehkä huomaan että osa seuraajista ei enää kommentoi tai ovat poistuneet. Mutta sitä se on, blogi elää kirjoittajansa elämää, ja olen myös kiitollinen sille tutuksi tulleelle kuulijakunnalle.
Jatka vain samaan malliin, minä ainakin seuraan mukanasi!

Cheri kirjoitti...

Ihana karvaystävä sinulla. Olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa; kirjautuneiden seuraajien määrä ei ole aina mittari blogin kiinnostavuudesta. Itselleni tärkeintä on se, että syntyy jonkinlainen piiri ja vuorovaikutuksessa tutustun erilaisiin ihmisiin ja heidän harrastuksiinsa. Puutarhasi on kiinnostava juuri siksi, että se on erilainen. Minusta on kiva nähdä erilaisia ratkaisuja kodeissa ja puutarhoissa ja voin pitää niistä vaikka oma tyylini olisikin toisenlainen. Täällä on sina kiva vierailla.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hannele-kaima:kiitos, jatketaan!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pirjo:kiva, jos tykkäät. Olen saanut sinun blogistasi monia ideoita, mökkipihaan lähinnä. Esim. ensi kesänä (ja jo viime kesänä!) ajattelin tehdä tiilistä sellaiset laatikot, joihin laittaisin esim. salaattia kasvamaan.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Cheri:karvaystävä on minulle kovin rakas ja yleensä seurana pihalla. Näitä minun pihani kaltaisia ei ole kovin paljon ja siksi niitä vähän peräänkuulutinkin. Kiva, jos tykkäät käydä. Tule toistekin!

Pirjo kirjoitti...

Kiva! ja vaikka meillä on eri tyyli, moni sama elementti sopii mielestäni kumpaankin. Lähinnä tarkoitan kotipihaasi, sillä mm. se kiva yksinkertainen penkki sopii pihaan kuin pihaan ja metalliset koristeet myös! Elikkäs jos muistan saatan tehdä samanmoisen penkin tänne meille kotiin jonnekin. Ideasi on mukava ;)

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

Blgiasi on kiva lukea. Tosi harvat lukijat kommentoivat ainakin minun blogissa. Tämä on ihan ok sillä olen jo 8 vuotta sitä kirjoitellut. Mutta kaikki kenen kanssa on useita vuosia vaihdettu ajatuksia, on niitä Sydämenlämmittimiä joita tarvitaan tässä elämässä. Kiitos ystävyydestäsi ja karvakuonolle terkkuja

Sussi kirjoitti...

En ole pariin vuoteen ehtinyt laittaa pihaa, joten puutarhakuvat ovat minulla jääneet blogissa vähäisiksi. Samoin meillä saa olla tarkka, ettei naapurista tule mitään kuviin.

Kivipihastasi välittyy rauha ja harmonia, pidän kovasti.

Between kirjoitti...

Tartuit aiheeseen, joka mietityttää monia meistä useinkin. Aioin kirjoittaa pitkän kommentin, mutta taidankin tehdä aiheesta ihan oman postauksen jossain välissä.
Kuten muutkin sanoivat, lukijamäärä ei ole paremmuuden mittari. Minusta jokainen blogi on ja saa ollakin erilainen ja omanlaisensa. Luen ja seuraan lukuisaa joukkoa blogeja, mutta aina ei ehdi kommentoida mihinkään niistä, vaikka kuinka haluaisi. Blogeissa voisi olla jokin samantyyppinen peukutus-systeemi, kuin facebookissa. Silloin voisi ainakin jättää jonkinlaisen jälkensä siitä, että on käynyt lukemassa. Toisaalta ne annetut ja saadut kommentit ovat blogin suola ja sokeri ja luovat usein mielenkiintoisia, vuorovaikutuksellisia keskusteluja.
Kivoja blogeja tulee luettua, vaikka postauksia tulisi hyvinkin harvoin. Tuntuu kivalta lukea kuulumisia bloggarilta, joka on ollut jonkin aikaa poissa langoilta. Kuvaamisessa on oma haasteensa. Sitä on omaansa kohtaan niin äärimmäisen kriittinen. Muiden kuvia ei katso laisinkaan tuomiten ja arvostellen, vaan pikemminkin ihaillen ja miettien, millaisia oivalluksia toiset ovat keksineet ja luoneet. Usein keskityn enemmän kuvien sisältöön, kuin niiden teknisiin ominaisuuksiin. Joissain blogeissa on upeita kuvia ja usein niitä blogeja seuraakin sitten myös kuvien vuoksi. Mutta se on niiden blogien oma ominaisuus, jota ei etsi eikä vaadi joltain toiselta blogilta.
Nyt tämä meni kuitenkin pitkäksi jorinaksi. Haluan kuitenkin sanoa sinulle, että blogin kirjoittaminen ja kuvien julkaiseminen aiheuttaa varmasti meille jokaiselle ajoittain miettimisen hetkiä. Etenkin näin talviaikaan tulee välillä sellainen tunne, että mistä ihmeestä nyt kirjoittaisin. Minulla on usein suuri halu ja tarve kirjoittaa, mutta aihe on kadoksissa. Yleensä se jostain ponnahtaa, vaan ei väkisin.
Jatka ihan entiseen malliin. Minä luen mielelläni blogiasi. Tykkään aivan valtavasti kivistä, mutta meidän tontilla niitä on äärimmäisen vähän ja monestakin syystä niitä ei ole alettu kaupasta kuormatolkulla ostamaan. Erilaisuus on rikkaus ja se pätee myös täällä blogistaniassa.

Minna kirjoitti...

Jatkat vaan samaan malliin, sillä aina tulee meitä uusia lukijoita, joille ei ole vielä päässyt syntymään pienestäkään pihasta kokonaiskuvaa. Ja luonnon suuri kasvuvoimakin pitää omalta osaltaan huolen siitä, että kuvat ovat vuodesta toiseen erilaisia.

Minna kirjoitti...

Ai niin käyhän Kahelinkulmalla, siellä asuu kova kivien rakastaja <3

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pirjo:penkin idea on vapaasti kopioitavissa! Sehäs näissä blogeissa on just hyvä, että saa ideoita joita ei itse keksisi.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pajupirtin Kaisa: minulla sama, että tosi harvat kommentoivat vaikka tilastojen mukaan lukijoita on paljon enemmän. No, eihän tarvitse kommentoida jos ei ole mitään kommentoitavaa. Niinhän se on! Kiva, että käyt.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Sussi:sinä oletkin ahkera kommentoija, kiitos siitä! Jos rauha välittyy, sitten olen jossain onnistunut.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Between:kiitos vastauksesta! Minäkin olen ajatellut, että olisi kiva jos täällä olisi peukutus-systeemi. Tästä syystä olenkin laittanut tänne nuo toiminnot-vaihtoehdon. Ei niitä monikaan käytä.

Minulla on kotipihalla tosiaan tämä valokuvaus-ongelma, ettei naapurin piha näkyisi. Mökillä ei tätä ole. Otan kuvia pääasiassa vain puhelimella. Tosin miehellä on hieno kamera (ja taitoa kuvata). Joskus pyydän häntä ottamaan kuvia. Olen joskus myös lainannut hänen kameraansa. Nämä valokuvablogit ovat kuitenkin eri juttu. Seuraan myös monia niitä.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Minna:kiva, että olet uutena lukijana! Ja kiitos vinkistä:laitoin Kahelinkulman seurantaan!

Nettimartta kirjoitti...

Mielestäni mukavinta bloggaamisessa on yhteisöllisyys, se että PIENI joukko ihmisiä jaksaa kommentoida ja kannustaa vuodesta toiseen, blogiystävät.
Vaikka meillä on iso tontti, niin muutama naapuri on lähellä ja joutuu tosiaan ajattelemaan kuvakulmia. Samat niksit kuin sinulla käytössä eli olen istuttanut rajalle puita.
Terkkuja Sulolle!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nettimartta:Joo, ei ilman tätä bloggailua voisi ollakaan juuri mainitsemistasi syistä. Välillä sitä vaan miettii, että kuinkahan tylsä sitä oikein onkaan!

Viedään Sulolle terkkuja! Tuossahan se istuu takanani työpöydälläni ja katselee ikkunasta ulos (ja ikkuna on taas nenän jälkiä täynnä)

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Erilaisuus ja oman persoonan esille tuominen ja näkyminen on juuri se kunkin blogin suola.
Ihana Sulo.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Kruunu Vuokko:kiitos!

Maatuska kirjoitti...

Taitaa tähän aikaan vuodesta olla aika hiljaista monenkin blogissa, ainakin omassani. Nyt on ollut niin paljon kaikkea muuta, ettei ole jaksanut ja ei ole kuviakaan, mitä laittaa.

Samantyylisiä ja samoista pakoista otettuja kuvia tulee jokaisella varmasti välissä laitettua, joten älä huoli. Pienessäkin pihassa riittää kuvattavaa ja lemmikin kuviakin on mukava katsella.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maatuska:Näinhän se on. Silti haluaa pitää tämän blogin 'hengissä' myös talviaikaan. Koiran kuvia en ole kovin paljoa laittanut, joskus kuitenkin.