sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Minun talvipuuhani


Siellä se koti on metsäisessä ympäristössä järven lähellä. Seitsemän vuotta täällä asuttu. En ikimaailmassa haluaisi enää asua Espoossa metron varrella! Entisen kotiympäristön maisemat aika kamalat nykyään metron tulon myötä. Täällä taas ei tapahdu yhtään mitään, ei mitään! Ja hyvä niin!

Mitä puuhailen talviaikaan? Teen käsitöitä esim.virkkaan ja pientä ja tarpeellista ompelutyötä (tyynyliinat, pyyhkeet). Istun usein virkkaamassa ikkunan vieressä. Olen asettanut tuolin niin, että näen siitä lintulaudalle. Yhtenä päivänä laudalla oli lintu, jota en ollut koskaan nähnyt. Selvitin lajin netistä: harmaapäätikka. Tämäkin kuva on epäselvä, koska otettu ikkunan läpi.


Kokeilen uusia ruokareseptejä. Joskus päätän,  että kaikki mitä viikonloppuna syödään on uutta ja ennen kokeilematonta. Tykkään tehdä (ja syödä!) hyvää ruokaa. Aika usein onnistunkin, mutta välillä tulee huteja 

Tässä postauksen kirjoittamisen välissä kävin tekemässä bostonkakkua. Levittelen naapurin rouvan tekemää hyvää omenahilloa väliin. Kyllä: meillä asuu lähiympäristössä mukavia naapureita!

Ja tietysti teen pakollisia kotitöitä, joista suurimmaksi osaksi pidän. Mutta imuroinnista ja silittämisestä (paitsi koiran- ei silitysraudalla!) en innostu.
 

Iltahämärissä koiran ulkoilutuslenkillä otettu kuva kotikulmilta. Meillä on hyvin rauhallista. Keskellä autotietä voi huoletta kävellä. 

 Koiran kanssa puuhailua, leikkimistä ja sen hoitamista. Kävelylenkkejä satoi tai ei, oli hyytävä pakkanen tai lumipyry.

Haukottelevan koiran turkin siistimistä. Cairnterrierin turkki vaatii jonkin verran hoitamista.

Alkusyksystä ei seuraavan kesän suunnitelmat vielä kiinnosta. Talven edetessä alkaa uusi kesä tulla vähitellen mieleen ja alan kirjata ylös, mitä voisi tehdä.

Olen facebookissa monessa ryhmässä ja yhdessä olen ylläpitäjänäkin. Näiden ryhmien keskusteluja on mukava seurata. sieltä saa paljon vihjeitä niin puutarhanhoitoon, koiran kasvatukseen kuin mökkeilyynkin.

Ystävien kylään kutsumista. Haluan aina tarjota heille ruokaa.  Vastavuoroisesti käydään heillä kylässä. Suuremmaksi osaksi ystävät ovat entisessä kotiympäristössä pääkaupunkiseudulla.

Pihalla alkusyksystä joitakin pihapuuhia ja muulloin lumitöitä tarvittaessa. Juu, tykkään lumitöistä!

Jouluaattona muistetaan kahta edellistä koiraa, joiden tuhkat on siroteltu mökkiympäristöön.

En halua, että kotikulmilta otetut kuvat ovat kovin tarkkoja. Pahoittelut.

Että semmoista.

24 kommenttia:

Ansu/Tuuliannikantuvassa kirjoitti...

Talvipuuhasi vaikuttavat arjen luksukselta ja kotimaisemasi näyttävät rauhan tyyssijalta. Voisiko enää paremmin olla, ei 😀

Kivisen Vilma kirjoitti...

Ansu: no, ei voisi!

Riina kirjoitti...

Rauhallinen kotiympäristö on ihan parasta! Itsekään en kaipaa palvelujen lähelle. En tarvitse niitä niin usein, että pitäisi jonkin marketin tai metron kupeessa asua.
Ja mukavilta kuulostavat nuo talvipuuhasi. Näissä meidän vuodenajoissa on se hyvä puoli, että vuoden aikana on aikansa kaikelle. Välillä voi hyssytellä sisällä ja välillä on vuorostaan touhun ja puuhailun aika.
Mukavaa sunnuntaita! <3

Kivisen Vilma kirjoitti...

Riina:rauhallinen ympäristö ihan luksusta! En tosiaankaan tarvitse palveluja ihan viereen. Olen ihan täysillä neljän vuodenajan ihminen. Mukavaa sunnuntaita myös sinne!

Maatiaiskanasen Elämää kirjoitti...

Ihana postaus <3 Itse vietän talvea lukien, askarrellen, jouluun valmistautuen, ensi vuoden pihasuunnnitelmia tehden ja leipomisvimmakin aina nostaa päätään :)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maatiaiskananen:kiitos! Vähän samat on kuviot!

Between kirjoitti...

Sinulla on ihan luxusympäristö, josta ammentaa elinvoimaa ja sielunrauhaa.
Tinttien touhuja voisi katsella vaikka kuinka kauan. Uuden lajin bongaaminen tuo mukavaa säpinää päivään.
Rauhallista sunnuntaita sinulle!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ihanassa paikassa asut!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Between: juu, todellakin nautin tästä rauhasta muutettuani Espoosta tänne. Täällä ei tapahdu mitään, ei yhtään mitään! Ja hyvä niin! Rauhallista sunnuntaita sinne myös!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hannele:niin asunkin!

Sussi kirjoitti...

Ihanilta näyttävät kotimaisemasi! Metron kanssa on ollut nyt hirveä härdeli. Minua se ei ole koskaan innostanut, päinvastoin. Nyt opiskellessa ei onneksi tarvitse pahemmin Helsinkiin mennä.

jenni kirjoitti...

Kun koira haukottelee tuollaisessa tilanteessa, se kokee olonsa epämukavaksi ja yrittää sillä rauhoitella itseään sekä viestiä sinulle, ettei pidä käsittelystä..

Nila kirjoitti...

Meillä on myös ruuanlaitto mielipuuhaamme yhdessä miehen kanssa, halutaan kokeilla välillä ihan jotain uutta ja vanhaa soveltaen. Käsitöitä tulee tehtyä jonkin verran ja lukea pitäisi keritä muutaman kirjan. Välillä on mukavaa kun ei ole mitään erityistä.

Navettapiika kirjoitti...

Sama rauha tuntuu olevan siälä ku tääläki. Tykkään rauhallisesta ympäristöstä, mutta silloon tällöön on päästävä käymähän muallaki. Kotia on sitte taas kiva tulla.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Sussi:ymmärrän kyllä niitäkin ihmisiä, jotka metron varrella haluavat asua. Minä en vain kuulu heihin.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Jenni: okei!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nila:ruoanlaitto on mukavaa puuhaa. Ihanaa on joskus myös olla vain!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Navettapiika: näin on. Matkoillekin on kiva mennä, mutta parasta siinä on kotiin paluu!

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Rauhallinen asuinympäristö on ihan parasta. En voisi kuvitella asuvani ainakaan vielä tällä hetkellä kaupungissa.
Nyt on aikaa mieleisille harrastuksille ja puuhailuille.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Kruunu Vuokkoa:niin onkin!

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Himputti, kun en osaa facebookkia ottaa omakseni! Siellähän kaikki ovat nykyään. Mä vaan en jotenkin osaa. Olisi kai hyvä blokinkin kannalta.

Voi mikä koiruli!

Meidän naapurusto on rakennettu niin, että tähän ei enää taloja nouse. Olemme tällä oikeastaan hyvin lähellä kaikkea, mutta kuitenkin omissa oloissamme. Naapurit ovat aika lähellä, mutta täkäläisittäin se koetaan turvalliseksi.

Hauska vieras! Minäkin meidän lintuja googlailen ja viimeksi huuhkaja osoittautuikin kyyhkyseksi.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Johanna:eihän se vaikeaa ole! Alkuun vaatii jonkin verran perehtymistä. Itse seuraan siellä moniakin ryhmiä. Sieltä saa hyviä ideoita. Koira on minun rakas! Rauhallista on meillä kotona ja mökillä. Onneksi!

Tiiu/Puutarhahetki kirjoitti...

Ihania talvipuuhia! Täällä vietetään aikaa hyvin samalla tavalla. Meilläkin laitetaan usein viikonloppuisin jotain ihan uutta ruokaa. Tämä tapa oli tauolla muutaman vuoden, kun vauva-arjen keskellä ei ollut aikaa ja aina voimiakaan suunnitella viikonlopun ruokia nuo tarkkaan. Nyt syksyn aikana tätä on kuitenkin aloitettu uudelleen, kun nuorin täytti 2v ja syö jo itse. Voi, kuinka nautinkaan näistä viikonlopun ruokahetkistä! Hyvää alkanutta viikkoa!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tiiu:kiva on kokeilla jotain uutta. Kesäisin ei tule niin kokeiltua, kun on kaikkea muuta puuhaa. Talvi on oiva aika siihen. Samoin:hyvää viikkoa!