lauantai 27. tammikuuta 2018

Kaksi erilaista kotia ja pihaa

KOTONA

Kotiani en esittele kuin näiden muutamien kuvien verran. Pidän sisustuksessa kaikesta yksinkertaisesta ja selkeästä. Melko samanlaista on kotipihallakin. Kuvissa näkyviin  esineklassikoihin ei koskaan kyllästy.

 

Olohuoneessa on iso, valkoisilla laatoilla päällystetty takka.Talven pakkaspäivinä laitan siihen joka ilta tulet. Istun aina takkatulen ääressä lukien tai virkaten. Tai sitten ihan vain tulta katsellen.

 


Italiassa käydessämme ostin yhdeltä viinitilalta nämä likööripullot niiden tyylikkyyden takia. Ja oli se liköörikin hyvää! Yläkuvan pullossa on ruusulikööriä.



Tämän maljakon halusin, vaikkei kukat siihen mielestäni sovikaan. Se on suomalaisen käsityöläisen tekemä. Muistaakseni tekijä on nimeltään Maarit Mesiäinen. Yksi suosikkiesineistäni.

MÖKILLÄ

 Mökillä taas on melko tummaa ja hämärää. Mökki on 120 -vuotta vanha, vilja-aitta alunperin. Tämä yläkuvassa näkyvä pöytä tehty vilja-aitan harmaantuneesta ovesta, johon on laitettu lasi päälle.

 Tämän vanhan ikkunan ostin vuosia sitten. Siihen laitettiin peilit.

Vanhan vilja-aitan rakenteet näkyvät mökissä vielä. Mökki on 6 metriä korkea.


Vaalean sisustuksen ystävänä mökin hämäryys vähän häiritsee. Siksi on kerännyt sinne vaaleita tekstiileja ym. Mökin historiasta johtuen noita hirsiä ei voi kuultomaalata valkoiseksi, vaikka mieli tekisi.

Niin kuin koti ja mökki ovat erilaisia, niiden pihat ovat myös toistensa vastakohtia. Kotona kivipiha, mökillä kukkapenkkejä ym. Näiden erilaisuuden koen rikastuttavan elämää. Joka kerta, kun menen mökiltä kotiin tai kotoa mökille  on kuin tulisi ihan toiseen maailmaan!

Tervetuloa uudet lukijat!

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Pihalla ja vähän sisälläkin

 
Lintulauta pihalla. Tämä rumaan telineeseen ripustettu rasvamakkara on lintujen suosiossa. Aina, kun ikkunasta pihalle katson, joku sitä on nokkimassa. Lintulaudassa on harakoita varten tyhmän näköiset, mutta toimivat rautalankaesteet.


Laudalla käy pääasiassa näitä tali- ja sinitiaisia. Näkyy siellä välillä viherpeippoja, tikkoja, varpusia (niitä näkyy vuosi vuodelta vähemmän). Orava käy hakemassa myös oman osansa. Maahan pudonneita siemeniä nokkivat varikset, harakat, fasaanit ja joskus mustarastas. Yksi lintu, jota tänne kaipaan on punatulkku. Havaittu ehkä kerran, pari talvessa. Mökillä punatulkku-pariskunnalla on pesä jossain lähistöllä. Niille ovat kelvanneet koirankarvat, joita tarkoituksella vien pesänrakennusaineeksi.






Tämän fasaanikukon näen melkein päivittäin talvisin. Kesällä sillä on rouva (ja poikaset mukana). Se käy syömässä pikkulintujen pudottamia siemeniä lintulaudan alta.

 Elämäni ensimmäinen jouluruusu. Sain sen naapurilta joululahjaksi.



Koira sai samaisilta naapureilta jouluksi tämän bumerangin, jolla onkin ahkerasti leikitty. Ehjä on vielä.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Talvi, ihana talvi










 Pari  päivää kuuran koristelema maisema oli satumaisen  kaunis. Sen jälkeen alkoi armoton, hyinen tuuli. Lunta on jonkin verran ja loppuviikosta tullee lisää.

perjantai 12. tammikuuta 2018

Lumisia esineitä pergolaverkossa

Talviseen tapaan aurinko paistoi matalalla, kun kävin kameran kanssa pihalla. Kuvien oton jälkeen näistäkin esineistä suli lumet pois. Pitkän aikaa on ollut harmaata ja tihkusateista. Minullakin, joka sään ihmisellä, oli usko joskus koetuksella. Jatkuva rännien hiljainen laulu alkoi ahdistaa! Onneksi kaikki lumet eivät kuitenkaan sulaneet ja uutta luntakin hieman satoi ennen pakkasten alkua. Ensimmäisenä pakkasaamuna oli 6,5 astetta, kun koiran kanssa varhain aamukävelyn teimme tapamme mukaan. Tuntui tosi ihanalle kävellä kuivassa lumessa eikä koiraakaan tarvinnut pyyhkeellä kuistilla kuivata, kuten niin monena päivänä. Onneksi pikkupakkaset jatkuvat. Katsoin juuri sääennustetta eikä muutosta näy. Hyvä!

Nämä niin monesti kuvaamani rautalankakukat olivat taas kuvauskohteena. Näin talviaikaan ei minulla pihassa paljoakaan kuvattavaa ole. Siksi kameran linssiin osuu usein nämä samat, mutta haittaaks se?



Tämän Muurlan linnun sain ystävältä lahjaksi pari vuotta sitten. Sehän on teline lintujen talipalloa varten. Siinä tarkoituksessa se ei ole minulla. Koriste vain.

Heti, kun vuosi vaihtui alkoi blogeissa tapahtua! Tuntui, että kaikki ovat kääntäneet katseensa tulevaan puutarhakauteen. Niin minäkin, ainakin pikkuisen.

Nyt postauksen julkaisupäivän varhaisena aamuna katselin keittiön ikkunasta, kun kettu tutki maata tien toisella puolella. Jotain se etsi ja juoksenteli pitkin naapurinkin pihaa. Ihana kettunen, piristit aamuani!

lauantai 6. tammikuuta 2018

Kuvia viime kesältä


Nyt, kun vuosi on vaihtunut muistelen hieman viime kesää. Idean sain Tuplasti terapiaa-blogista.

 KOTIPIHASSA VUONNA 2017

Muutin yhden pienen kohdan kivien välissä mehitähtinurkkaukseksi. Mehitähdet jonkin verran kesän aikana siellä jo levisivät. Tätä voisi laajentaa tulevana kesänä.



Pihassa olevan ison kiven pienen pikkuruisiin  koloihin olen yrittänyt saada kasvamaan maksaruohoja ja mehitähtiä. Yllättäen ovat kasvaneetkin olemattomassa soransekaisessa mullassa.

 Kerään lintuaiheisia esineitä pihaan. Nämä variksen sukuiset lehahtivat viime kesänä tähän penkille.

Kotipihassa ei niin kovin paljoa työtä enää ole. Toista on mökillä, jossa moni työmaa odottaa tekijäänsä.


MÖKKIPIHASSA VUONNA 2017


 Jatkoin edellisenä kesänä aloittamiani kukkapenkkien tekoa.

Osan kukista istutin sellaiseen paikkaan, että jo heti istutuksen jälkeen tiesin vaihtavani sen paikkaa. Esim. nämä punahatut siirtyvät tulevana kesänä.

Mökillä yksi osa pihaa oli kuin metsäpuutarha. Aloin parannella sitä yhä enemmän metsäpuutarhan suuntaan.

Heti uuden vuoden alkaessa monissa blogissa alettiin suunnitella tulevaa kesää. Sama täällä!Tehdään tästä hyvä puutarhavuosi!