Sain tähän idean Maatiaiskanasen blogista. En ole nostalginen ihminen ollenkaan, mutta muistellaan nyt hetki vanhoja kevään tuloa odotellessa.
Edellinen koti oli Espoossa rivitalon päädyssä. Espoolaiseksi rivitalon pihaksi se oli melko iso. Vieressä oli paljon metsää, jossa koirien kanssa tehtiin hyvät kävelylenkit. Nyt nuo metsät ovat tuhoutumassa, koska sinne on metro ja paljon rakennuksia tulossa. Syy, jonka takia halusin muuttaa tuolta pois! Nyt asun pikkukaupungin laidalla rauhallisella, vanhalla omakotialueella metsän vieressä kaukana hälinästä.
Meillä oli kaksi koiraa, joista kumpikin jo kuollut. Nykyinen koira on saman rotuinen eli cairnterrieri. Koirat 'apuna' istuttelen tässä kukkasipuleita. Mikähän lääkepurkki minulla on tuossa vieressä?!
Koirilla oli hauskaa keskenään, kun leikkivät pihalla.Tuli näitä koiria ihan ikävä!
Muita kukkia pihalla ei ollut kuin näitä keväisiä. Purjehdimme silloin kesät, joten pihan kukat olisivat jääneet hoitoa vaille. Siispä niitä ei ollut!
Silloin tuli jo ajatus, että seuraavaan pihaan en halua nurmikkoa. Nyt sellainen on: varsinainen kivikkopiha!
Tämä oli maisema työhuoneeni ikkunasta.
Tervetuloa uudet lukijat!
Tervetuloa uudet lukijat!
22 kommenttia:
Kauniita muistoja! Suloiset hauvelit!
Satu:kiitos!
Purjehdus ja hoidettu puutarha on vaativa yhdistelmä. Kaunis ja rehevä piha teillä silti oli.
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Between:juu, ei ole hyvä yhdistelmä ollenkaan. Siksi piha tuollainen olikin. Mukavaa viikonloppua sinulle myös!
Kivoja muistoja ja niin kauniit kuvat! Suloisia on olleet teillä pihavahdit♥ Mukavaa viikonloppua♥
Päden paja:muistelu ei varsinaisesti kuulu tapoihini, mutta kevättä odotellessa jotain keksin 'puhuttavaa'. Pihavahdit olivat suloisia. Voi, on niitä usein niin ikävä! Mukavaa viikonloppua sinne myös!
Kivoja muistoja! Mulla tämä meidän nykyinen piha on ensimmäinen ihan oma piha. Aiemmissa kerrostaloasunnoissa ei ole pihaistutuksille ollut paikkaa, mutta lapsuuden kodissani oli iso piha. Siellä mulla oli lapsena oma kukkapenkki, jota muistan aina alkukesän innolla hoitaneeni, mutta hoito jäi aina kesän kuluessa vähemmälle, kun kesäleikit veivät mielenkiinnon :)
Kiitos haasteesta, olen samaiseen haasteeseen kerran osallistunut, mutta monta kevään merkkiä jäi ulkopuolelle, joten osa 2 on kyllä paikallaan :)
Olipas kiva, että innostuit tekemään tälläisen muistelupostauksen, vaikket yleensä muisteloita harrastakkaan <3 Laitoin omasta blogistani linkin tähän, toivottavasti, et tykkää asiasta huonoa. Kivoja muistoja ja ihania koissuja. Ei ihme, jos ikävä tuli <3
Olipa kiva kurkistaa entiseen pihaanne.
Mukavaa viikonloppua.
SariHanne:vai olet aikaisin aloittanut jo puutarhaharrastuksen. Sorry, en huomannut että olit haasteeseen jo osallistunut!
Maatiaiskananen: en tokikaan tykkää pahaa, linkkasinhan itsekin sinun muistelosi.Ihania olivat koirulaiset, joita on yhä ikävä.
Kruunu Vuokko:juu, tällainen piha oli entisessä kodissa. Ihan erilainen kuin nykyisessä!
Son hyvä ku tiäsit mitä taharoot......kivipihan. Sai het ruveta tekemähän.
Navettapiika:niin tiesin - ja sain!
Kauniita kuvia ja muistoja! Suloiset koirat! Hyvää pääsiäisen odotusta!
Tiiu:kiitos ja samoin sinulle!
kauniita muistoja!
Täällä meillä joudutaan juuri seuraamaan Espoon hävitystä, kipeää tekee.
Muistan ne ajat,millainen Espoo oli lapsena ja nuorena. Huoks...
Sussi:Espoon hävitystä, juuri niin!
Meidän aikaisempaa pihaa ei ole kun asuimme kerrostalossa. Mökillä on kyllä nurmikkoa ja sitä on runsaasti, mutta on vähän kivikko aluettakin ja aidattu iso puutarha.Mutta kiva postaus ja mukavia menneitä on muistella.
Nila:Meilläkin on mökillä nurmikkoa myös. Ja paljon kiviä onneksi! Juu, tulipahan muisteltua, vaikkei se tyypillistä minua olekaan.
Hei, löytäisiköhän sitä vielä itsekin jostain ulkoiselta kovalevyltä kuvia meidän rivarikodista.
Minna:minäkin sain tämän idean toisesta blogista. Löysin näitä vanhoja kuvia sieltä. Pitää ajankulukseen kaikenlaista tehdä, kun lunta pyryttää ulkona.
Lähetä kommentti