sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Keväisellä kotipihalla


Tällä kertaa ihmettelemässä kotipihaa talven jäljiltä. Muuri on ladottu antiikkikivistä ilman kiinnitystä. Vuosien mittaan se on hieman kallistunut, kuten epäiltiinkin käyvän. Nyt kivet suoristettiin ja ladottiin uudelleen paikoilleen. Kaipa muutaman vuoden taas pysyy!

Vein pihalle kuuluvia esineitä paikoilleen. Suihkulähdekin kannettu talvisäilöstä kivien keskelle. Vettä ei vielä lisätty pakkasöiden takia. Lämpöruukussa olevaa kääpiökatajaa en vielä tuonut suihkulähdealtaaseen. 

Tämän lyhdyn laitoin tällä kertaa terassin kulmaukseen.

Ison kiven sammal ja mehitähtikasvatus näyttää  olevan ihan ok talven jäljiltä.

Söpöläinen tämä sammal kiven päällä!

Hyvissä voimissa näyttää mehitähtinurkkauksen kasvit olevan. Hyvä niin!

Nurkkauksen takana olevat sinikatajat...hmmm.... tälle pitänee tehdä jotain. Jotkut kasvaneet liiaksi ja toiset oksat on aurinko polttanut. Ajattelin ottaa osan pois ja laittaa esim. heinää tilalle. Mitään lehtokotiloille kelpaavaa en halua, sillä naapureissa on näitä iljetyksiä. Ne eivät ole tulleet meidän pihalle, kun meillä ei ole niille syötävää.

Tälle aidanvieruskivikkoa ajattelin parantaa. Tuon sinne vähän heinää ja mehitähtiä kivien väliin ja järjestelen kiviä uudelleen. Nykyisellään vähän tylsä.

Pihallahan kukkiikin jo!

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Keväinen mökkipiha

Vietin viikon verran mökkimaisemissa. Järvessä oli vielä toistaiseksi hauras jääpeite.

Kiertelin pihassa tutkailemassa kasvejan. Melko tuoreena kukkapenkki-tätinä (ei siis kukkahattu!) olen oppinut teiltä, että pihassa tehdään kasvien katselukierroksia! Niin minäkin tein. Nyt ymmärrän hyvin kierroksienne syyn: ihana nähdä pienten kasvien alkujen työntyvän maasta! Kovin on vaatimatonta vielä, mutta eloa näyttää olevan monin paikoin.

Lamoherukka Rinnepenkissä. Tässä lämpimässä rinteessä näkyy aina kevään ensimmäiset elonmerkit.


Haravointia linnunlaulukonsertin säestämänä. Haravointi on niin terapeuttista puuhaa! Ihana nähdä kättensä jälki. Mökkipihassa haravoitavaa riittää. Kotona ei pysty haravoimaankaan muualla kuin etupihalla. Varsinainen piha on soraa, se täytyy imuroida lehtipuhallin/imurilla. Haravoiminen on paljon hauskempaa kuin imurointi! Yläkuvassa Eteläpenkkiä, jossa haravaa jo vähän heilutin. Pitää siistiä vielä!

Yhdessä asiassa olen ollut tosi fiksu, vaikka itse sanonkin: merkkasin syksyllä istuttamieni kasvien paikat kepeillä. Sitten minulla on piirretty karttaan, mitä missäkin kasvaa. Ei näitä muistaisi muuten. Kaikki kasvien nimetkin olen jo unohtanut!

Ystävältä viime vuonna saatu palloesikko Lehdossa.. Näin hyvin päässyt alkuun!

Toiselta ystävältä saatuja pikkutalvioita Rinnepenkissä.

Taponlehti ja tuoksumatara Varjopenkissä.

Keijunkukka Eteläpenkissä. Tämän sain syksyllä tuliaisina ja kehotettiin istuttamaan maahan. Saapa nähdä, mitä tälle kevään mittaan tapahtuu?

Shellinkukkulalla näkyy kaukaasianmaksaruohossa jo jotain elämää. Noita lehtiä onkin lysti nyppiä kivien seasta!

Metsäpuutarha melkein kokonaan haravoimatta eikä siitä tämän enempää!

Keittiöpuutarha tämäkin tiilirakennelma odottaa, että kylväisin siihen salaatin tms siemeniä. Keittöpuutarha on vähän turhan mahtipontinen nimi tälle alueelle ainakin vielä!

 
Kuva ikkunan läpi järvelle. Tämä joutsenpariskunta (toinen piilossa puiden takana) piti minulle seuraa koko ajan. Ne kailottivat järvellä kaiken aikaa. Mietin, mikä on ääntelyn tarkoitus? Keskustelevatko keskenään?

Uimista jäähileiden seassa. Tämä jäähileiden seassa uiminen on jokakeväinen puuha. Saunasta kävin. Muutaman vedon pystyin ottamaan. Jäätöntä aluetta rannasta oli ehkä 10 metriä. Jos suoraan sanon, ei sinne järveen käveleminen jääkylmässä vedessä kivalta tunnu. Se kiva tunne tulee vasta sieltä noustua. Ihanasti helisi jääkiteet toisiaan vasten, kun siellä uin. Se on niin kaunis ääni!

Koira nautti mökillä olosta täysin siemauksin. Sisällä ollessaan se päivysti vakipaikallaan käsityölaatikkoni päällä ikkunasta tähystämässä.

Kompostissa päällä on paljon jo sulaa massaa ja lämpöasteita 20. Se on koko talven käyttämättä ja ihmeesti se keväisin aina virkoaa hommiin! Löysin vielä kompostiohjeen netistä.

Yksi  ystäväni inhoaa kevättä! Niin todella on! Hän sanoo, että kun kaikki on niin rumaa. Tottahan se on, kun näitäkin pihakuvia katsoo. Silti:kevät on minun lempivuodenaikani.

torstai 19. huhtikuuta 2018

Mökin kukkapenkin tarina- ranta ja varvikko


 Oikeassa laidassa pilkottavan männyn ympärillä kasvaa mustikan ja puolukan varpuja. Alue leviää hiljalleen. Annan levitä, kunhan ei uhkaa keskellä kuvan yläosassa olevaa kukkapenkkiäni! Etualalla, saunan edessä olen antanut hietakastikka-heinien kasvaa vapaasti. Varvut ovat kauniita kaikkina vuoden aikoina. Kerään syksyisin siitä marjoja. Eihän niitä paljon ole, mutta kyllä niistä mustikkapiirakan tekee!

Varvikon ja mustarastaan takana pilkottaa järvi veneineen.

Puolukoita kasvaa siellä täällä pikkuisen.

Varvikko sijaitsee rinteen reunalla. Olen itse omin kätösin tehnyt pienen kivimuurin rinteen reunalle.

Saunan terassi on kivimuurin vieressä. Portaat johtavat alas rantaan. Tässä kohtaa rinne on hyvin jyrkkä. Ranta-alue tullee pysymään tuollaisena luonnontilaisena. Tontti on melko iso ja en jaksa ylläpitää kaikkia kukkapenkkejä, jos niitä teen joka puolelle! Tai mistä sitä tietää?!

 Tässä vielä saunan terassia, jonka edessä vuorenkilpiä kaivonrenkaassa ja tuulessa heiluvia hietakastikoita.


Laiturialuelle on kasattu kiviä. Pikku koirani kahlaa usein ja mielellään täällä. Ei ole uimari, mutta kahlaaja kylläkin tämä koirapoika.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Mökkipihan tarina-lehto


Tässä ollaan mökkipihan 'portilla'. Lehto alkaa heti takaa. Alue on melko hämärä. Sellaisena olen halunnut sen pitääkin. Siellä kasvaa paljon mm. pähkinäpensaita, jotka leviävät nopeasti. Jossain vaiheessa siellä oli melko pimeää ja pensaita harvennettiin. Kuvan kyltin olen tehnyt itse.

Olen mökin varastoista löytänyt tällaisen kaiverretun kyltin, jonka ripustin parkkipaikan viereen toivottamaan vieraat tervetulleeksi.



Polkua pitkin astellaan  hämäryyden läpi vähän valoisampaan pihaan.

Lehdon aurinkoisemmalla puolella on tämä iso kivi. Sen juureen istutin kahta erilaista suikeroalpia. Yhtään kuvaa ei niistä nyt ole näyttää.

Linnut viihtyvät hyvin täällä oksistossa. Kuten tämä ihanainen punarinta.

 Alueen pähkinäpensaissa on syksyisin pähkinöitä.

Ja kun on pähkinöitä tulevat myös oravat ja pähkinähakit

Sammaleiset kivet viihtyvät tässä hämäryydessä. 

 Viime vuonna tein pienen kukkapenkin alun tänne. Siinä on ystävältä saatu valtikkanauhus ja kuunlilja.

Syksyllä istutin tähän vielä myös pari taponlehteä.

Alkaa olla melkoinen ikävä jo mökkeilemään ja haravoimaan pihaa, lempipuuhaani! Tosin pihassa on vielä lunta, mutta onneksi lämpöasteita päivällä. Eiköhän lumet saa kyytiä!

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Mökkipihan kukkapenkin tarina- Mäntypenkki

Eteläpenkin teon jälkeen katseeni kiinnittyi tähän ison männyn vieressä olevaan alueeseen. Sinne ovat kielot levittäytyneeet. Männyn oikealle puolelle aloin tehdä Mäntypenkiksi nimeämääni pientä aluetta.

Paikalla olevan saniaisen annoin toistaiseksi jäädä. Pienensin sitä hiukan. Mökkipihassa on paljon saniaisia. Pidän niistä kyllä. Niitä on niin paljon, että osan olen hävittänyt tai siirtänyt toiseen paikkaan. Rajasin alueen toistaiseksi  vanhoilla laudoilla. Kuvassa olevat olen jo vaihtut toisiin. Alueen taakse laitoin pätkän raudoitusverkkoa. Toin myös (tietenkin!) pari kivet reunoille. Iso kivi oli jo ennestään. Tässä penkissä kasvoi harjaneilikoita, ystävältä saatua kuunliljaa, tarhakurjenpolvea ja ystävältä saaduista  siemenistä kasvatettuja akileijoja.  Näin siis aluksi.

Sain naapurilta valkoreunaisen kuunliljan, jonka istutin akileijojen paikalle. Vieressä on kuunlilja, jonka nimeä en ole onnistunut saamaan selville. Jos joku tietää, niin please! Tältä tämä näytti siis viime syksynä.


Harjaneilikoita. Näitä oli muutama yksilö villiintyneenä pihassa, kun aloimme mökkeillä täällä. Eivät ole ihan ykkössuosikkejani. Tykkäisin enemmän monivärisistä harjaneilikoista. Näitä karkailee aina silloin tällöin muualle pihaan.


Tarhakurjenpolvet olivat komeita jo heti ensimmäisenä vuonna.

Kieloja revin irti melko paljon ja rajasin niille alueen. Kielot leviävät helposti.  Ovat kukkiessaan ihan kivoja, mutta ei sen jälkeen. Ruskistuvat lehdet eivät ole kauniita. Punaiset marjat poimin pois, ettei koira syö niitä. Koira nimittäin syö pihalla olevia mustikoitakin suoraan varvuista!


Mökkipiha näytti mökin katolta maaliskuun lopulla kuvattuna tältä, ei niin kovin keväiseltä. Ja tämän jälkeen oli se hirmuinen lumipyry huhtikuun alussa. Huokaus! Onneksi parhaillaan sataa vettä ja lumi sulaa vauhdilla!

En vieläkään onnistu kaikkia haluamani blogeja lisäämään lukuluettelooni! Monia sain lisättyä, mutta jokunen odottaa vielä vuoroaan. Tästä postasin aiemmin. 

Hyvää viikonloppua! Itse ajattelin ryhdistäytyä ja pestä ikkunat sisäpuolelta ja väleistä. Ulkopuolelta pesen vasta, kun sää lämpenee.

Tervetuloa uudet lukijat!

Lauantaina:pesin ikkunat eilen sekä sisältä että välistä. Hyvä minä!