sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kotipihalla toisilla menee paremmin kuin toisilla

 Kotimmehan on rakennettu vanhan omakotialueen keskelle. Tarkoittaa sitä, että alussa pihassamme ei ollut näkösuojaa juurikaan. Ja minä olen ihminen, joka ei halua pihallaan 'esiintyä', jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Kärsimättömänä ihmisenä tuntui, että puiden ja pensaiden kasvaminen kestää ikuisuuden. No, onhan tässä kahdeksassa vuodessa tuijat, kuuset ja isotuomipihalja-aitakin kasvaneet. Enää ei näy naapuripihoihin! Ollaan leikattu aitaa reilusti aina joka vuosi, vaikka sydäntä särki kun aita lyheni. Mutta samalla se tuuheutui.

 
 Kolmiopenkissä kasvaa pallotuija hyvin, vaikka on melko varjoisa paikka. Tarkoituksella juuri tämän kasvin sinne valitsin. Hietakastikka kasvaa myös komeasti eikä ole levinnyt minnekään, kuten pelkäsin. Laitoin sen ympärille myös esteet, ettei juurista ainakaan leviä.
 
 Mielestäni heinät sopivat kivikkopihaan hyvin.

 Istutin joitakin vuosia sitten viiruhelpin suihkulähdealtaaseen ämpäriin, ettei se leviäisi. Hyvin on siinä viihtynytkin ja pärjännyt talvet. Nyt huomasin, ettei sillä mennyt hyvin. Koska on kova leviämään teki epätoivoisesti kamalasti juuria. Ämpärissä ei juuri muuta ollutkaan! Hakkasin tosissani lapiolla ja yritin erottaa kasasta jonkun paakun. Kokeilin nyt istuttaa ne uudelleen soran sekaiseen multaa ämpäriin takaisin. Saapa nähdä, mikä on sen tulevaisuus?

 Riippahernepensasta vaivaa jokin. Lehdissä on vaaleita läikkiä. Härmää? Jotain elukoita? Suihkutin siihen mäntysuopavettä. Mitä sille tapahtuu, jään odottelemaan. Tykkään tästä enkä soisi sen kuolevan.

 Tuijat voivat meillä hyvin, vaikka oli taas vaikea syksy ja talvi takana ja nyt kesällä paahtavaa hellettä on riittänyt. Ollaan kasteltu näitä, kun tuolta taivaalta ei ole paljoa apuja tullut.
 
 Sitten uusia suunnitelmia. Minulla on tässä kivikko, johon olen miettinyt parannusta. Päätin, että istuttelen kivien keskelle syksymmällä heiniä, maksaruohoa, mehikasveja.

 Kokeilinkin ottaa mökillä kasvavasta kaukaasianmaksaruohosta pistokkaita. Jostain luin, että voisi vain tökätä multaa juurtumaan. Tein tämän tempun lisäksi toisenkin: laitoin muutaman oksan veteen, jospa kasvattaisi juuret? Jos onnistuu, vien nämä syksyllä kotiin

 Ostin myös maksaruohon, kun kävin puutarhalla ostamassa mökkipihaan kasveja. Mutta en voi sitä paahteiseen kotipihaan istuttaa näin kesällä. Se on valeistutuksessa komeanmaksaruohon kanssa mökkipihassa. Vien tämänkin syksyllä kotipihaan.

Tervetuloa uudet lukijat!

24 kommenttia:

Päden paja kirjoitti...

On kyllä ollut niin kuuma ja kuiva kesä, että kyllä tosiaan on kasvit/kukat kovilla..vettä on saanut kantaa:) Nuo kivikkokasvit on kivoja, mehikasveihin olen oikein todella tykästynyt. Kyllä tuollainen kunnon näkösuojaaita on hyvä. Taisivat vielä ensi viikoksikin luvat melkoisia helteitä, vaan jospa sitten jo viilenisi! Aurinkoista viikonloppua💕🌞

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Sama täällä...haluan olla pihallani "rauhassa"..:)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Päden paja:oikein odotan helteiden loppumista!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hannele:onneksi alkaa näkösuojaa jo tulla meillekin

Piparminttu kirjoitti...

Näkösuoja on tärkeä juttu, omalla pihalla täytyy olla hieman yksityisyyttä.
Täällä on onneksi välillä satanut, mutta silti maa on kuivaa. Nyt on ollut pari päivää kovaa tuulta, joka kuivattaa viimeisetkin paikat. Toivottavasti viilenee pian!

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Kuivaa on. Jep, näkösuoja on tärkeää. Mekin aitasimme pihamme ensitöiksemme, kun muutimme tähän viisitoista vuotta sitten.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Piparminttu:tuulista täälläkin. Kuivattaahan se entisestään, mutta helpottaa omaa oloa.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Satu:kärsivällisyyteni ei meinaa aina riittää kasvun odotteluun!

Hiidenkiven puutarhassa kirjoitti...

Näkösuoja on tärkeää omalla pihalla. Meillä etupiha on melko avoin naapureihin päin, mutta sivu- ja takapiha täysin katseilta suojassa. Meillä olikin taloa etsiessä yhtenä kriteerinä se, ettei saa olla naapureita joka puolella pihaa. Kaikkia maksaruohoja taitaa pystyä lisäämään vain tökkäämällä oksanpätkän suoraan multaan. Olen tökännyt pistokkaita myös suoraan kukkapenkkiin juurtumaan itsekseen, mutta ehkä sitä tapaa ei tämän kesän helteissä ja kuivuudessa kannata yrittää :D Rupea vain suunnittelemaan istutuspaikkaa kaukasianmaksaruohoillesi, juurtuvat varmasti. Helteistä sunnuntaita!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hiidenkivi:niin on hyvin tärkeä. Varmaankin se maksaruoho onnistuu. Ainakin ihan hyvältä näyttää ruukussa, johon sen laitoin.

Sussi kirjoitti...

Voi hyvin olla härmää. Nämä säät saavan sen aikaan. Itse puu ei onneksi kuole, mutta syksyllä kannattaa härmäiset lehdet kerätä ja hävittää.

Pidän myös yksityisestä pihasta. Onneksi meidän tuijat ovat jo vähän kasvaneet:)

Katja kirjoitti...

Näkösuojaa pitää olla, minäkin tykkään olla rauhassa, yksi syy miksi asumme maaseudulla. Maksaruoho tekee vedessä juuret tosi nopeasti.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Sussi:toivottavasti puu selviää, sillä tykkään siitä kovin. Ettekös te istuttaneet jo niitä valmiiksi suuria tuijia?

Kivisen Vilma kirjoitti...

Katja:pikkukaupungin laidalla mekin asutaan nykyään, mutta silti on naapureita. Onneksi mökillä on iso piha, jonne ei naapureista näe.

Nila kirjoitti...

Maksaruohot olen vain tökkänyt maahan kun olen niitä lisäillyt. Nyt ei uskalla mitään istuttaa. Kyllä se oma rauha on tietysti mukavaa.

paleredrose kirjoitti...

Meillä oli monta vuotta kuusiaidan toinen pää kuin jokin kuusibonsai-rivistö kun taas aidan toinen puoli, joka oli ilmeiseti paremmassa maassa, horotti kasvaa pituutta. Arvaa ärsyttikö? Nyt aidan toinen pääkin onneksi lähtenyt kasvuun kun on sitä erityisesti paapottu; lannoitettu ja kasteltu. Kohta se saavuttaa alkupään pituudessa, mutta ei vielä tuuheudessa. Ihana olisi joskus nähdä molemmat puolet samanlaisina, ehkä seuraavat kymmenenvuotta vielä odotellaan.. Joten ymmärrän huolesi täysin. :-) ~Katja

Pihan vuosi kirjoitti...

Turhan kuivaa on istutuksille, mutta olen muutaman kivikkokasvin uskaltautunut istuttamaan. Samoin muutaman kärhön. Ajattelin etta maasssa kosteus pysyy kastelun jälkeen paremmin kuin pienessä ruukussa. Heinät on minulla vasta kokeiluasteella, mutta kivoilta ne näyttävät.

OLI AIKA - Titta kirjoitti...

Erityisen kiehtova tuo hietakastikka. Koitan taas painaa mieleen tämänkin nimen.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nila:minullakin on se maksaruoho ruukussa, jotta saan sen kotiin vietyä aikanaan.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Paleredrose:minäkin paapon tuota isotuomipihlaja-aitaa: lannoitan, kastelen ja leikkaan. Ja revin siitä naapurin puolelta siihen kiipeäviä elämänlankoja! Sitkeys palkitaan, kun antaa jo vähän suojaa.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pihan vuosi:en ole istuttanut mitään nyt, vaikka minulla on useita kasveja, joita aion pihassa siirtää.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Oli aika:hietakastikka on ihan luonnonheinä. Olen tuonut sen mökiltä. Se leviää helposti, joten sitä pitää vähän 'vahtia'.

SariHanne kirjoitti...

Tuijat on siitä hyviä havuja kun menevät valossa ja varjossa. Niistä saa kauniin näkösuojan, vaikka hitaasti kasvavat. Meidän riippahernepuu otti kans itseensä jostakin ja alaoksat kuolivat. Harmittaa, kun pitää se varmaan kaataa ja hommata uus tilalle.

Kivisen Vilma kirjoitti...

SariHanne:minäkin tykkään tuijista juuri tuosta syystä. Ovathan ne aika tavallisia. Vai sinullakin riippahernepuu otti nokkiinsa? Minä nyt jännään omaani, selviääkö vai ei.