lauantai 18. elokuuta 2018

Kotipihalla yksin mietteissäni


Vaihteeksi kiva puuhailla kotipihalla ja suunnitella tulevia. Aiemmin kesällä havaitsin, että ämpärissä kasvanut viiruhelpi oli tehnyt niin paljon juuria, ettei ämpärissä paljon muuta ollutkaan. Pilkoin lapiolla juurakon pieniksi ja istutin osan uudelleen. Ja viiruhelpi alkoi toipua. Suihkulähdealtaan sijaan laitoin ämpärin nyt terassin nurkkaan aidan viereen. Sopii siihen mielestäni hyvin.

Täytyy jatkossa muistaa pilkkoa viiruhelpi ajoissa pienempiin osiin.


Muuri on oleellinen osa kivikkopihaani. Keväällä se suoristettiin, kun oli jo mennyt hieman vinoon. Antiikkikivet vapaasti ladottu muuriksi, eivät siis kiinnitetty millään toisiinsa. Hyvin meni seitsämän vuotta niinkin!



Minulla on mökillä muutama maksaruohon taimi, joille tein jo paikat kivien lomaan. Syksymmällä istutan ne.


Istuin terassilla yksikseni  kahvikupin ääressä ja kuuntelin suihkulähteen solinaa ja bambuisen tuulikellon hentoista ääntä.  Mielelläni oleilin pihassa ihan yksin. Helppo keskittyä suunnittelemaan uudistuksia pihaan. Olen yksin viihtyvää sorttia. Toki nautin sitten taas ystävien seurasta. Suihkulähteessä niin rauhoittava  ääni, kuuntele:

18 kommenttia:

Kivipellon Saila kirjoitti...

Uskon, että sinulla oli ihanan rauhallinen hetki vaipua ajatuksiin ja uusiin suunnitelmiin! Tuollaiset hetket ovat voimaannuttavia! Kivimuurisi on kaunis ja pitkään pysyi suorana. Viiruhelpi kasvattaa varmasti juuria ämpärillisen aika nopeastikin.

Mukavaa viikonloppua!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Kivipellon Saila:nautin yksinäisistä, rauhallisista hetkistä tosi paljon

Ansu/Tuuliannikantuvassa kirjoitti...

Viiruhelpi, kivet ja puuterassi, kaunis yhdistelmä. Meilläkin yksi muuri on kaatumaisillaan. Harmi, kun se ei meinaa kotikonstein pysyä pystyssä. Muutaman vuiden välein sama urakka.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Sama täällä...viihdyn todella hyvin yksinkin..:)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Ansu:minustakin se on kaunis yhdistelmä. Muutaman vuoden välein täytynee meidänkin muuri oikaista

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hannele:minä olen erittäin hyvin yksin viihtyvää sorttia

Tita kirjoitti...

Nätisti kivi ja puu elävät rinnakkain. Kasvit vielä pehmentävät vaikutelmaa.

Täällä kans yksin hyvin viihtyvä ihminen :)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tita:jotkut eivät millään voisi olla yksin. Aina pitäisi olla seuraa. Minä tarvitsen yksinäisyyttä joskus.

Nettimartta kirjoitti...

Kyllä, rauhoittava solina...

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nettimartta:olen aina pitänyt veden solinasta vaikkapa sitten veneen keulasta

Päden paja kirjoitti...

Kivalta näyttää, tuo kivimuuri on hieno. Välillä sitä yksinoloa ja hiljaisuutta oikein kaipaa. Leppoisaa sunnuntaita💕🌻

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pädenpaja:kiitos! Niin kaipaa!

Navettapiika kirjoitti...

Viihryn kans hyvi yksinki. Ei kai sitä muuten olis tänne korpehen tullu muutettuakaa :) Mun viiruhelevet jurottaa, pitääs tiätysti jakaa neki. Kiitos muistutuksesta. Kivan näkööne tua kivimuuri :)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Navettapiika:melko erakko olen, myönnetään. Pitää itsekin muistaa jakaa noita viiruhelpia ajoittain.

Hosuli kirjoitti...

Kaunista! Näissä maisemissa kelpaa uutta suunnitella. :)

-Ruut

Sussi kirjoitti...

Omassa rauhassa ja omassa seurassa, pidän myös!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hosuli:kiitos!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Sussi:juu, ihan parasta seuraa:)