perjantai 9. marraskuuta 2018

Kuolinsiivousta

 Oletteko kuulleet termin kuolinsiivous? Minäkin kiinnitin termin ilmestymiseen vasta pari vuotta sitten huomioita. Se tarkoittaa sitä, että ihminen jo eläessään käy varastojaan läpi eikä jätä kaikkea perikunnan siivottavaksi. Järjestelee tavaroitaan, vie kirpputoreille, keräysastioihin ja heittää roskiin. Perikuntaa varten ihan reilua toimintaa. Eikö? Ainakin minun mielestä.


Koska olen hyvin järjestelmällinen ihminen muutenkin, olen tehnyt kuolinsiivousta jo yli vuoden ajan aina silloin tällöin vähän kerrassaan. Sillä eihän tiedä, milloin sitä siirtyy toisille siivousmaille! Tiedoksi, ettei minulla ole tiedossa mitään syytä, että se tapahtuisi pian!


Täytyy sanoa, että on sitä säästänyt kaikenlaista! Suurin syy täysiin kaappeihin on, että minullahan oli pieni käsityöyritys. Sen jäljiltä on vieläkin tavaraa. Olen lahjoittanut erilaisia papereita ja kankaita tuttavien  lapsille askartelua varten. Ja myös ystävät ovat saaneet käsinsitomiani kirjoja ym käyttöönsä. Mutta enhän voi loputtomiin työntää varastojani ystävieni hoteisiin! Olen myynyt papereita ja viimeksi ison paperileikkurin nettikirppiksessä. Vienyt keräyslaatikoihin ja kyllä - heittänyt ihan suoraan roskiin.


Minulla on vielä paljon erivärisiä ja laadukkaita (Mulberryt, banaanipaperit ym) papereita ja kartonkeja, joista haluan päästä eroon. Joissakin paperiarkeissa kulmat hieman kääntyneet, mutta arkit ovat niin isoja että käyttökelpoista paperia on vielä paljon. Voin antaa vaikka ilmaiseksi, koska mieluummin niin kuin heittäisin roskiin. 


Jos erilaiset paperiarkit ja kartongit kiinnostavat annan niitä pois. Jos
haluat niistä jotain maksaa, niin en vastaankaan laita. Mutta ilmaiseksikin saa.  Postittamaan en näitä ala. Ne pitää hakea kotoani. Koti sijaitsee nykyisin Kanta-Hämeessä. Sähköpostilla voi tiedustella tarkemmin: hanne ... sininenhuone. net.

34 kommenttia:

Pirjo kirjoitti...

Jep, kuolinsiivous on jotenkin kivempi kuin konmaritus :D

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pirjo:niin onkin!

Riina kirjoitti...

Kuolinsiivousta tulisi varmasti tehdä läpi elämän.
Itselle se olisi todellakin paikallaan, ihan omaakin elämää varten. Arki sujuu paremmin, jos kaikki paikat eivät pursuile tavaraa.

SariHanne kirjoitti...

Tuttavani muuttivat juuri uuteen kotiin, jonka edellinen asukas oli vuosi sitten menehtynyt. Hän oli kirjoittanut kaikki ylös miten mikäkin toimii ja mitä talosta on hyvä tietää. Todella huolella. Tosin hän tiesi, että elinaikaa on vähän jäljellä ja halusi hoitaa asiat sitä myöten helpoksi perikunnalle.
Mutta niinhän se on, että elämän pituutta ei ole vakioksi säädetty ja vanhuuteen astikkin elettynä kovin lyhyt ja vaikka terminä kuolinsiivous kuulostaa aika kolkolta, on se myös muiden huomioon ottamista kauneimmillaan.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Riina:niin pitäisi! Ja siksi siivoankin. Itselläkin mukavampi olla, kun on kaapit ym järjestyksessä.

Kivisen Vilma kirjoitti...

SariHanne:no, olipa huomaavainen ihminen! Kuulostaahan kuolinsiivous aika kolkolta. Itse puhun siitä vähän huumorilla, mutta silti siivoan tosissani.

Minna / Hiidenkiven puutarhassa kirjoitti...

Huh, onneksi asut noin kaukana, sillä sisäinen askartelutarvikehamsterini meinasi jo herätä :D Jokaisen olisi mielestäni hyvä käydä silloin tällöin kaappeja ja varastoja läpi sillä silmällä, että mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä on vain jäänyt varastoihin pyörimään. Tiedän monta maatilaa, jossa sukupolven vaihdoksen myötä kaikki irtaimisto on jäänyt nuoremmalle polvelle. Vaikka tavarat ovat paperilla nuoren väen omistuksessa, niille ei silti saa tehdä mitään, koska "se lamppu on siltä vuosia sitten saatu" tai "se hiirensyömä nojatuoli on aina ollut tällä tilalla" tai "niillä tauluilla on vanhalle väelle tunnearvoa, mutta eivät kuitenkaan halua uuteen kotiinsa niitä ottaa". Käsittämätöntä! Eli aina ei tarvita edes kuolemantapausta, että nurkat kertyvät edellisen sukupolven tavarasta.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Minna:harmi, että asut kaukana minusta! En ole hamsteri ollenkaan luonteeltani. Mikä helpottaa kuolinsiivousta.

Maatuska kirjoitti...

On tuttu termi ja äitini tekee sitä parhaillaan. Jakaa tauluja ja muita tavaroita meille lapsille ja lastenlapsille. Ikää hänellä on kohta jo 79, mutta ei mitään vakavaa sairautta.
Itsekin olen vuoden verran yrittänyt päästä ylimääräisestä tavarasta erilleen. Olen myynyt fb-kirpparilla, lahjoittanut ja tosiaan osa menny suoraan roskiin.
Kunpa pääsisi vielä eroon siitä ajatuksesta "ettei tätä voi laittaa pois, kun olen saanut tämän silloin tai joltain tietyltä henkilöltä"

Minnan kirjoitus oli ajatuksia herättävää: jos ei huoli itse, niin miksi pitää toisten sitten väkisellä säilyttää!!
Kun alan lapsia "lahjoa" meidän tavaroilla, kysyn varmasti, että huolivatko vai laitanko kirpparille.

Askartelutarvikkeita kelpais tännekin, mutta matka on pitkä :(

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maatuska:ihan oikein äitisi ja sinä teette!

Emilie kirjoitti...

Meillä tehtiin aikamoista "kuolinsiivousta" muuton takia. Vaikka kyllä miehen poismenon takia jäi ihan hirveästi tavaraa, niitä hävittäessä meni 3 vuotta.
Jos joku tarvis niin sai ostaa, mutta todella kaikki eivät kelvanneet kellekään ja menivät roskiin, kierrätykseen, lahjoitukseen, mikä minnekin.
Tuli kyllä liikaa pakattua tavaraa muutettavaksikin, jotenkin vaan ei kaikkea ois tarvinnut.
Äidin kuoleman jälkeen raivasin 150 l:n jätesäkillisen jugurtti- ja viilipurkkeja. Silloin päätin etten niitä ainakaan säilö.

Tita kirjoitti...

Hitaan taudin tappamista odotteleva äitini on tehnyt jo vuosia kuolinsiivousta. Silti hänen muuttonsa tänne Merenrantakaupunkiin tuotti vielä huikean vähennyksen maalliseen omaisuuteen. Ihan hassujakin asioita nuo pula-ajan kokeneet taltioivat, kuten tyhjiä margariinirasioita ja viilipurkkeja.

Minun todellakin pitäisi tehdä siivousta kuoleman keralla tai ei, sillä laatikoihin ja kaappeihin on jämähtänyt paljon vanhaa tavaraa, jota ei ole tarvittu 15 vuoteen! Ulkorakennusten tarvikevarastot vielä erikseen. Siellä ongelma on potenssiin sata.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Emilie:muutot ovatkin siinä mielessä hyviä, että tavaroita pakko käydä läpi. Paitsi, jos vaan pakkaa kaikki tavarat seuraavaan osoitteeseen! Pahoittelut miehesi kuoleman vuoksi. Melkoinen määrä jogorttipurkkeja.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tita:kuten joku kirjoitti, kuolinsiivousta olisi hyvä tehdä koko elämän ajan. Hyvät varastotilat on tavaroiden keräämisen kannalta vähän huonoja paikkoja!

Nettimartta kirjoitti...

Kyllä, kuolinsiivousta olen tehnyt jo monta vuotta ja olen päättänyt, että jos hankin jotakin, niin sama määrä tavaraa pitää marssia ulos ovesta. Toimii.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nettimartta:hyvät ovat Nettimartan periaatteet!

paleredrose kirjoitti...

Kuolinsiivous kuulostaa aika synkältä mutta on tosi järkevää. Itse olen ollut mukana kahden tädin ja sedän kuolin siivouksessa, vasta heidän poismentyään ja ei voi kuin ihmetellä miten paljon joutavaa tavaraa ihmiset säästävät. Samalla on tuntunut haikealle penkoa henkilökohtaisia tavaroita ja katsella sitä ihmisen "elämää" niiden tavaroiden kautta. En haluaisi, että kukaan koskaan joutuu raivaamaan samoin minun tavaroitani.
Mukavia siivoushetkiä sinne ja viikonloppua. -Katja

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Näin olen ajatellut omalta osaltanikin toimia. Olen ikävä kyllä vielä sitä koulukuntaa, joka jemmaa tavaroita talteen jos vaikka sattuisi tarvitsemaan. Ja itse asiassa kätköistä löytyy usein sellaista, mikä on tarpeen. Ehkä esimerkiksi vanhempiini verraten heitän kuitenkin suruttomammin pois ja jäljelle jää vain kurantti tavara.

Olen ollut siivoamassa kotia, jossa on monen vuosikymmenen tavarat. Silloin päätin, että kun minusta aika jättää niin tavaroiden on syytä olla hyvässä järjestyksessä, mahdollisimman vähän ja jos jotain perittävää on niin mieluummin dollareina pankkitilillä.

Kiitos taas muistutuksesta. Pitääpä taas tarttua härkää sarviin ja organiseerata.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Paleredrose:onhan se synkkä termi, mutta huumorilla siivoan omia kaappejani! Nimenomaan itse haluan heittää kaikki rojut pois, ettei toisten tarvitse.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Johanna:kun sitä ei koskaan tiedä, milloin lähtö tulee niin parasta toimia nyt. Voihan sitä kuolla vaikka liikenneonnettomuudessa tai lentokone pudota! Minäkin jonkinverran olen jemmaillut varsinkin tuon pikkuyrityksen aikoihin. Mutta en kovin pahasti kuitenkaan koskaan.

Tuula/Maalaiskaupungin piha kirjoitti...

Kyllä tuo kuolinsiivous on paikallaan minullakin.

Sinulle on haaste blogissani, jos kiinnostaa. https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2018/11/kuusi-kuvaa-kesasta-teemana-valokuvaus.html

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tuula:Aika monella varmasti on. Täytyy katsoa millainen haaste on. En ole mikään hyvä valokuvaaja.

Tuula/Maalaiskaupungin piha kirjoitti...

Voi veikkonen, ei tämä ole mikään valokuvauskilpailu, vaan etsitään kuvia, joissa on joku itselle tärkeä, merkityksellinen asia tai kuvakulma esimerkiksi.

Navettapiika kirjoitti...

Mullon ihan selevästi hamsterin vikaa ja siivousta pitääs teherä.....ja palio.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tuula:ok, ajattelin vain että Tuplasti terapian kuvathan ovat tosi hienoja. Omani kyllä kalpenevat sen rinnalla.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Navettapiika:vai on Navettapiika hamsteri!

Tuula/Maalaiskaupungin piha kirjoitti...

Minä kuvaan ikivanhalla pokkarilla onnettomia räpsyjä, mutta en välitä vähääkään, enää. Kyllä minullekin meinasi tulla rimakauhu, mutta selätin sen ;-)

Nila kirjoitti...

Olen kyllä tiennyt tästä siivouksesta mutta en tällä nimellä. Erittäin hyvä ajatus ja olenkin tehnyt jo sitä hieman. Ajattelin ottaa valokuvat esille ja laittaa ne eri kirjekuoriin ja antaa joillekin ihmisille ja he saavat ottaa sieltä ensin ne mitä haluavat ja loput poltan. Tietenkin säästän itselle myös, mutta kyllä sielläkin on aika huinojakin vanhoja kuvia millä ei ole mitään merkitystä. Voi olla että muutama kansio ja yksi pahvilaatikko tyhjenee näistäkin asioista. Mitkä kirjat sinulla on ekassa kuvassa?

Tiiu/Puutarhahetki kirjoitti...

Terminä tuo on tuttu asia ja todella hyvä ajatus. Meillä on aina talvella kaappien tyhjennyksen aika, jolloin ylimääräiseksi käyneet tavarat kerätään yhteen ja osa annetaan tutuille, osa myydään nettikirppiksellä ja esim. joitain lasten siistejä, pieneksi käyneitä vaatteita olen vienyt neuvolassa olevaan laatikkoon, josta niitä tarvitsevat saavat ottaa. Nyt olisi taas kaappien läpikäymisen aika. Hyvä mieli tulee, kun ylimääräistä tavaraa saa pois. Kaikkea hyvää viikkoosi!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tuula:katsotaan, jos minäkin pystyn selättämään!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nila:kuolinsiivousta kannattaa tosiaan tehdä läpi elämän. En minäkään tiennyt aiemmin termiä kuolinsiivous. Samapa se, miksi sitä kutsuu. Kuvassa näkyvät kirjat ovat sitomiani ja niiden kuvat maalaamiani. Myön myös niitä pikku käsityöyrityksessäni, joka oli minulla n. 15 vuotta. Pari vuotta sitten lopetin firman.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tiiu:niin tulee hyvä mieli, kun saa siivottua. Hyvää viikkoa sinne myös siivouksella tai ilman!

Tarja kirjoitti...

Pitkäjänteistä puuhaa, tuohon kun kykenisi :). Kyllä ne tyhjentyneet kaapit palkitsevat, ja hyvä mieli tulee myös kierrätykseen laittamisesta, vaikka kaikkea ei voikaan kierrättää, vaan osan joutuu laittamaan roskiin. Mukavaa marraskuun jatkoa!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tarja:niin on. Aika paljon saanut jo siivottua. Lisää siivottavaa olisi.