perjantai 8. helmikuuta 2019

Mereltä maalle

Vaihteeksi kesäkuvia! En ole yleensä taaksepäin katsova ihminen. Mutta tämä postaus muistelee menneitä.

20 vuotta tuli aikanaan seilattua purjeveneellä. Silloin vietettiin melko tiiviistä vapaa-aikaa merellä: kaikki viikonloput ja lomat keväästä syksyyn. Pääasiassa purjehdittiin Saaristomerellä, mutta myös Ahvenanmaa ympäristöineen, Ruotsin rannikko ja Gotlanti tuli koluttua. Kun hankittiin koira ja myöhemmin vielä toinenkin keskityttiin vain sellaiseen purjehdukseen, jossa koirat voivat olla mukana. En halunnut laittaa niitä hoitoon.

Suomen saaristo on niin upea! On tuonut elämääni paljon rikkautta, sain kokea tätä niin monta vuotta. Tuo veneen ratti tuli myös minulle tutuksi, sillä ajoin tätä venettä melko useinkin.

Ystäväpiiri lähtöisin pääasiassa tuolta purjehdusajalta. Eikä ystävyys ole loppunut, vaikka emme enää veneile ja muutettiin vielä poiskin Espoosta. Veneilystä ja upeista merimaisemista jäi muistot elämään. Paljon hienoja elämyksiä ja myös pelottaviakin hetkiä tuli koettua. Meren kanssa ei ole leikkimistä! Hyvin on jäänyt mieleen 41 tunnin purjehdus Hangosta Visbyhyn, kun olin yöllä yksin veneen kannella ja ohjasin venettä katsellen pimeyttä ympärilläni. Yksi niistä hetkistä, jonka muistan aina! Kyllä välillä pelottikin myrskyävällä merellä. Ihminen on siellä niin pieni!

Tämä purje, genaakkeri, kuljettaa heikossakin tuulessa! Alkaa purjehdusslangi olla itsellä jo niin ruostunut, että piti purjeen nimi tarkistaa Wikipediasta! Ennen sanat ja solmut osasi kuin vettä vaan!

Veneessä oli ihan hyvät tilat sisällä asustella pidempiäkin aikoja. Aina, kun sää salli oltiin ulkona mm. syötiin siellä huokaisevan kauniita maisemia katsellen.


Jossain vaiheessa meillä oli kaksi seilaavaa koiraa. Näyttävät samalta kuin nykyinen, koska ovat samaa rotua. Kuvan sadepäivänä veneeseen sai katoksen suojaksi. Katoksen alla nämä kaverukset lepäilevät.

Olen 'aikansa kutakin'-ihminen.Kuvia selatessani havaitsin, että vuonna 2005 alkoi ilmestyä myös mökkikuvia. Pari vuotta oltiin mökillä ja vene oli pääasiassa laiturissa. Todettiin, että lienee aika myydä se! Kun myytiin vene, vaihtui harrastus kolmeen ämmään: mökkeily, matkailu ja moottoripyörä (miehellä). 

Kun myytiin vene, tehtiin myös toinen muutos elämässä: muutettiin Espoosta meille entuudestaan tuntemattoman pikkukaupungin laidalle.

 Kuva mökkeilyn ensimmäisiltä vuosilta. Tontti oli pusikoitunut, jonka raivaamisessa menikin tovi! Laiturilla kävelee ensimmäinen koiramme.

Tässä vaiheessa ei vielä kukkapenkeistä tietoakaan. Luulin, että pidän tontin luonnonmukaisena, kuten se oli tähän asti ollutkin. Niinhän sitä silloin kuvitteli!



Mökkeilyssä nautin ensimmäisinä vuosina ja vieläkin siitä, että vaikka ennustettaisiin millaista myrskyä se ei paljoa hetkauta toisin kuin veneilyaikoina. Mitä nyt laituri keikkuu vähän enemmän! Säällä ei ole niin suurta merkitystä, kun asuu mökissä eikä veneessä. Venekin vaihtui vähän pienempään!

Näitä elämänmuutoksia en ole päivääkään katunut!

18 kommenttia:

Navettapiika kirjoitti...

Nii se elämä kulijettaa. Son sitä elämän rikkautta, ku on erilaasia jaksoja. Moon nii pesunkestävä maakrapu, että tykkään olostani enite kovalla maankamaralla. Olisin keskellä merta varmasti ihan paniikis. Pitää olla alla tosi isoo laiva. Ehkä siihen vaikuttaa yks lapsuuren aikaane kokemus. Oltihin kerran menos kylähän tärin mökkisaarelle, niiren piänehköllä moottorivenehellä, ihan hirviäs myrskys. Olin varma, ettei rantahan päästä, ku vettä tuli veneesehen jatkuvalla syätöllä. Selevittihinhän siitä, mutta kait jonkullaaset raumat jäi.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Navettapiika:Nimenomaan on rikkautta, kun on erilaisia jaksoja. Olen tykännyt aina kääntää uuden lehden elämässä. Onhan vesillä välillä aika pelottavaakin, kun tuntee itsensä niin mitättömäksi kaiken keskellä.

Minna / Hiidenkiven puutarhassa kirjoitti...

Mielenkiintoinen ja antoisa elämänvaihe tuokin on varmasti ollut. Minäkin olen mieluummin tukevasti maankamaralla. Minä kaipaisin kesällä kukkapenkkejäni ja muutenkin tilaa ympärilleni. Veneen sisätiloissa on kuitenkin loppujen lopuksi aika ahdasta. Saaristomaisemat ovat kyllä todella kauniita. Pari kertaa olen Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa reissannut. Mukavaa perjantaipäivää ja alkavaa viikonloppua!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Minna:onhan veneessä asuminen toki paljon ahtaampaa kuin kotona, mutta onhan siellä sitten ne ulkotilat. Ulkona tulee oltua ja mm syötyä aina, kun sää antaa myöden. Maisemathan merellä on aivan huikaisevan kauniita.

Kristiina K kirjoitti...

Kivalta ja tilavaltakin näytti veneessänn e, mutta tietenkin mökillä on enemmän liikkumatilaa. Ja minua ei veneeseen saisi millään, paitsi jos se olisi koko ajan rannassa. Kiva postaus ja oli mielenkiintoista lukea sinusta vähän enemmänkin.
Mukavaa viikonloppua !

Maatuska kirjoitti...

Elämäntilanteet muuttuu ja me niiden mukana. Rohkea päätös muuttaa ja jättää entinen. Ette varmaan ole katuneet päätöstä.

Veneily on minulle ihan vierasta puuhaa, ainoa kokemus on soutuvene :)
Hyvää viikonloppua!

Tuula/Maalaiskaupunginpiha kirjoitti...

On aina mukava kuulla, että tehty elämänmuutos on ollut onnistunut.

Kruunu Vuokko kirjoitti...

Veneily on varmasti antanut paljon tosi upeita muistoja, joihin on mukava aika ajoin palata. Meren äärellä lapsuuteni ja nuoruuteni viettäneenä tiedän myös sen mahdin ja voiman mikä merellä on sen myrskytessä. Oli mukava lukea muistelujasi kera kivojen kuvien. 😊😊

Kivisen Vilma kirjoitti...

Kristiina K:olen vähän vältellyt tällaista avautumista, mutta tulipahan tehtyä. Tämä veneily on niin suuri osa elämääni.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maatuska:olen koko ikäni tykännyt kääntää uusia lehtiä elämässä n. 10 vuoden välein. Nyt tuntuu tahti vähän hiljentyneen. Soutuveneellä liikun minäkin mielelläni nyt mökkijärvellä.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tuula:On onnistuneita ratkaisuja nämä tehdyt muutokset!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Kruunu Vuokko:kyllä merellä voimat ovat ihan toista kuin järvellä, sinähän meren rannalla asuneena sitten tiedät sen!

Samettihortensia kirjoitti...

En tiennytkään, että olet tuollaisenkin vaiheen elänyt ja asunut espoossa. Muutamalla tuttavapiirini ihmisellä mennyt muuten samassa syklissä vene-moottoripyörä-mökki ja kumpainenkin koiraihmisiä:) mukavaa kun sinulla on nyt ne kukkapenkit myllättävänä! Iloista kevättalvea sinulle

Kivisen Vilma kirjoitti...

Samettihortensia:no, hei pitkästä aikaa! Aika pitkä oli tämä vaihe, 20 vuotta! Samat ovat tuttaviesi kuviot sitten.

Pirkko Kovero kirjoitti...

On upeaa, kun elämässä on eri vaiheita. Purjehduselämä ja mökkeily perustuvat luonnon ja ympäristön nautintoihin, mutta ovat aika erilaisia. Vaaditaan rohkeutta jättää entinen harrastus ja aloittaa täysin uusi elämän kuvio!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pirkko Kovero:niin onkin. Olen luonnon ystävä, mitä suurimmissa määrin. Ja tykkään että elämä muuttuu välillä toisenlaiseksi.

Maria Rodrigues kirjoitti...

Beautiful photos, I especially loved the last, where one feels peace and serenity.
Have a nice weekend
Hugs
Maria
Divagar Sobre Tudo um Pouco

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maria:Thank you again! And a nice weekend to you too!