perjantai 22. helmikuuta 2019

Mökin kukkapenkin tarina- Shellin kukkula


Postailin viime keväänä tarinoita mökin kukkapenkeistä. Linkit jutun lopussa.  Jokunen tarina jäi kertomatta. Kun kevät lähestyy, palaavat kukkapenkit taas tajuntaani!

 Nyt mökin tarinoissa on vuorossa Shellinkukkula. Se pilkottaa yläkuvassa saunan takana oikeassa reunassa. Vuonna 2010 rakennettiin uusi saunamökki. Saunan pohjaa rakennettaessa kaivinkone kasasi sen taakse kiviä ja maata. Ja minä ihmettelemään, mitä alueelle voisi tehdä? 

Tässä on lähtötilanne. Ratkaistavia asioita: maa- ja kivikasa, ruma harmaavesisäiliön sininen kansi, sorakasa. Mitä ihmettä teen tälle?! Toin kaksi mökin vanhaa hirttä maakasan reunalle alkajaisiksi rajaamaan aluetta.  Kuvan oikessa reunassa olevasta sorakasasta on kuljetettu soraa sopiviin paikkoihin ja olen tasoittanut aluetta ja muutenkin yrittänyt kaunistaa.

Nimen selitystä: yläkuvan vasemmassa laidassa näkyy yksi kaivo, jonka päällä on alakuvassa näkyvä kansi. Historiaa en tiedä, miksi se on siinä. Kansi antoi nimen paikalle!

Toin paikalle lisää kiviä. Yritin valita sammaleisia, koska ovat kauniimpia. Ruman sinisen kannen päälle asettelin tekemäni betonivadin (alakuva). Vieressä kasvava saniainen peittää sopivasti vielä kantta ja ilmanvaihtoputkea Kitkin ympäristöstä kaikkea sinne kuulumatonta, kuten voikukkia ym.


 Näitä sammaleisia kiviä toin kaivinkoneen asettamien kivien päälle.


Toin kasan päälle muitakin pienempiä kiviä, joiden väliin istutin kivikkokasveja. Ovat melko alkuvaiheessa vielä tässä kuvassa. Olin jo monena kesänä katsonut, kun keskellä pihaa nurmen keskellä kasvaa sinnikkäästi hopeahärkiksi luulemani kasvi. Kaivoin sen esiin nurmesta ja istutin tänne. Se on oikeassa alakulmassa. Se alkoi vähitellen levitä, kun pääsi parempaan paikkaan!

Istutin kivien väliin mm. kaukaasianmaksaruohoa, eri värisiä sammalleimuja ja patjarikkoja.

 Ensimmäisenä kesänä kivien ja kasvien seassa maa vielä pilkotti.




Patjarikko tekee tämän joka kevät:osa kasvista on ihan ruskeata. Sain teiltä joltakin neuvon laittaa ruskeiden kohtien päälle multaa. Se auttoikin viime vuonna. Niihin kohtiin kasvoi uutta lehteä. Tein saman tänä vuonna. Kiinnostaisi tietää, voiko tätä ennaltaehkäistä jotenkin?


Viime kesänä kasvit olivat jo levittäytyneet ja siirtelin pikkukiviäkin hieman niiden tieltä.



Tässä vielä linkit edellisiin tarinoihin:

26 kommenttia:

  1. Onpas ihanan näköinen pikku kivikko! Sammaleiset kivet ja kaikki nuo suloiset kivikkokasvit ovat kauniita. Selvisi nimen alkuperäkin; ihmettelin jo aiemmin, että mikähän huoltoasemakukkula teillä on mökillä :D Joillakin kivikkokasveilla on tapana ruskettaa edellisenä vuonna kukkineet (tai muuten vain vanhat) osat, olisikohan patjarikolla sama tapa? Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  2. No siitäpä tuli kaunis. Patjarikon ruskettumisen estämiseen minulla ei ole konsteja. Odotellaan löytyykö joku, jolla on konstit.

    VastaaPoista
  3. Luin läpi koko mökkipihan historian. Persoonattomasta ruohokentästä on jo nyt tullut mielenkiintoinen erilaisten kasvuympäristöjen maailma. Luonnonkiviä on käytetty hienosti pengerrykseen ja antamaan ilmettä kukkaryhmille. Mikä aarre onkaan tarjolla, kun kiviä on tarjolla ihan siinä pihassa! Minusta kannattaa jättää luonnonkasveja, kuten saniaisia, paikoilleen uusia kasveja istutettaessa. Kuvista näkee, miten hienosti ne tekevät kokonaisuuden reheväksi. Nyt odotetaan kevättä ja mitä kaikkea tapahtuukaan mökkipihassa! Aurinkoista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Minna:aika erikoinen nimi tosiaan, mutta sillä nimellä sitä on tullut kutsuttua! Olen patjarikon ruskeiden kohtien päälle laittanut multaa ja se on auttanut.

    VastaaPoista
  5. Tuula:kiitos! Minulla on konsti jälkihoitoon, mutta ei ennaltaehkäisyyn.

    VastaaPoista
  6. Pirkko Kovero:ihana kuulla, että jaksoit historian läpi lukea. Meillä on mökkipihassa tosi paljon saniaisia. Tykkään niistä kyllä. Joitakin olen siirtänyt toisiin paikkoihin ja joitakin hävittänytkin. Mökkitontti oli alunperin ihan luonnontilainen ja aloin sitä pari vuotta sitten muokata.

    VastaaPoista
  7. Oivaltavia ratkaisuja ja kaunis kivikko.

    VastaaPoista
  8. Kaunis kivikko ja hienot kasvit. Meilläkin on mökillä kasvihuoneen vierustalla puiden alla hiukan vastaavanlainen, mutta voi olla että on sen verran varjoisa etten saa kasveja siinä viihtymään. Se on vasta niin uusi juttu että vielä ei voi sanoa mitä siitä tulee. Toivottavasti saisin siitä jotain vastaavanlaista kuin tuo sinun on.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Cheri:juu, on se nyt jo ihan jees, mutta ei ollut alunperin.

    VastaaPoista
  10. Kristiina K:ei näihin aina helppo ole ratkaisuja keksiä. Kerrot varmasti sitten, miten sen teit?

    VastaaPoista
  11. Eipä ole apuja patjarikon ruskettumisen estämiseen, minulla tekevät ihan samaa ja epäilen että vanha kasvusto vain kuolee niin pois.
    Kaunis paikka kuitenkin.

    VastaaPoista
  12. Katja:vai tekee sulla samaa? Kai se on niitten ominaisuus sitten.

    VastaaPoista
  13. Kaunis kivikko kasveineen. Tykkään kovasti kivistä ja tuollaiset sammaloituneet ovat kauniita. Minäkin mietin otsikon nähdessäni, millainen tarina sen tiimoilta paljastuu. Kivoja tuollaiset nimenantajat ja niistä elämään lähtevät tarinat.
    Patjarikko on meillä tehnyt samaa. En tiedä ennaltaehkäisyä, mutta itse se on itsensä jossain vaiheessa korjannut.

    VastaaPoista
  14. Ihania kiviä ja kauniita istutuksia kivien koloissa. Hyvältä näyttää, mielenkiintoinenpostaus!t. puutarhurintytär

    VastaaPoista
  15. Persoonallinen nimi istutusalueella, hauska! Kävin lukemassa ja katselemassa muutkin kukkapenkkijuttusi, mökkipihan istutukset kiinnostavat, koska puuhailen omalla mökilläni samanmoisten asioiden äärellä. Paljon kiviä ja karua maata. Olet saanut paljon aikaan ja hienoja kokonaisuuksia on syntynyt. Herkät kivikkokasvit ovat kauniita!

    VastaaPoista
  16. Between:Kiitos! Onhan se nimi vähän hassu, mutta sillä nimellä sitä kutsuin ja ajattelin, että olkoon virallinen nimi sitten!

    VastaaPoista
  17. Sirkku:mukava kuulla, että luit muutkin jutut! Toivottavasti antoivat inspiraatiota omaan pihaasi myös!

    VastaaPoista
  18. Hyvin olet saanut paikan "naamioitua" patjarikkoa on meillä kotona isotkin alueet. Toisinaan näkee samanlaista ruskettumista rikon osalta ei kylläkään joka vuosi. Syytä en tiedä. Olen toiminut samalla tavalla laittanut multaa päälle. Kiva alue sinulla kasveineen.

    VastaaPoista
  19. Nila:Kaipa tuo on sitten patjarikon ominaisuus. Eli jatkan samalla linjalla.

    VastaaPoista
  20. Ihanan persoonallinen nimi kukkapenkillä! Arvelinkin, että sillä täytyy olla jokin tarina taustalla. :)
    Patjarikko ruskettuu keskeltä vanhetessaan ja silloin sen voi myös jakaa. Eli se on ominaisuus. Mukavaa, että tuo mullan lisääminen myös auttaa.

    VastaaPoista
  21. SariHanne:onhan se hassu nimi, mutta sillä nimellä sitä kutsuin. Olkoon nyt sitten julkinenkin!

    VastaaPoista
  22. Hieno siitä tuli. Minulla vähän samantapaiset suunnitelmat etupihan kaivojen kansien kanssa, mutta toteutus on ihan vaiheessa vielä. Kumpua siihen ei todennäköisesti kuitenkaan tule. Sinulla kävi siis ketohärkin kanssa samoin kun minulle :D Minäkin luulin sitä aluksi hopehärkiksi (pitäisikin korjata vanhat tekstit). Tosin nuo kaksi voivat myös risteytyä keskenään, mikä hämärtää eroa lisää. Molemmat kukkii nätisti valkoisin kukin :)

    VastaaPoista
  23. Pihan vuosi: Ketohärkki? En ole kuullutkaan! Ei ole siis hopeahärkki?

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteista! Tulehan toistekin!