perjantai 29. maaliskuuta 2019

24 kysymystä elämästä




Luin tämän haasteen Kristiina K:n blogista. Tuli heti mieleen tarttua siihen lumien sulamista odotellessa. Kristiina oli saanut haasteen Kotonasi-blogista.

MITÄ RAKASTAT? Miestäni ja koiraani. Rakastan myös eläimiä, luontoa ja hiljaisuutta. Rakastan selkeitä, kauniita esineitä. Rakastan Suomen kaikkia vuodenaikoja.

MISSÄ OLET TOSI HYVÄ?  Kaipa ihan kohtalaisen hyvä kokki olen. Olen myös järjestyksen ihminen. Minulla on koti ja kaapit hyvässä ojennuksessa. Olen täsmällinen.  En koskaan myöhästy sovitusta tapaamisesta, päinvastoin olen joka paikassa aina liikaakin etuajassa.

MIKÄ TAI KUKA SAA SYDÄMEN LYÖMÄÄN NOPEAMMIN?  Eläinrääkkäys saa minut ihan raivon partaalle. En voi käsittää ihmisten julmuutta.
MIKÄ TAI KUKA SAA SINUSTA PARHAAT PUOLET ESIIN? Se, että olen saanut olla niissä olosuhteissa, jotka saavat mieleni hyväksi. Esim. saunominen mökin rantasaunassa. Olen silloin mukavimmillani! (ehkä?)

MITÄ HALUAISIT OPPIA?  Ottaa asiat vähän rennommin. Pingotan turhankin usein ja murehdin tulevia.

MISTÄ HALUAISIT TIETÄÄ LISÄÄ?  Juuri nyt en osaa nimetä mitään erityistä. Aika useinkin googletan jotain pikkuasiaa netistä, kun haluan selvittää jotain.


ONKO SILLÄ VÄLIÄ VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ? Olen huomannut, että joillakin aikaisemmin tärkeinä pitämilläni asioilla ei olekaan enää nykyään merkitystä. Saattaahan olla, että nytkin ehdottoman välttämättömänä pitäämääni asiaa ei tulevaisuudessa enää tarvita. Kukapa tietää!

MITKÄ UNELMASI OLET SAAVUTTANUT? Olin aikoinaan töissä hyvällä palkalla ja hyvässä asemassa vakuutusyhtiössä. Monen tuttavani hämmästykseksi toteutin unelmani ja sanouduin irti työpaikastani ja aloin käsityöyrittäjäksi. Enkä ole katunut! Sen verran menestyinkin, että sain kirjakustantaja Karistolta muutaman muistikirjan kuvitettavaksikin! Ja tein paljon muutakin. Nyt on tämän yrityksen jo lopettanut. Aikansa kutakin on elämäni motto!

MISSÄ TILANTEESSA/MILLAINEN OLIT VUOSI SITTEN? ENTÄ VIISI VUOTTA SITTEN? En kovin erilaisessa nykyiseen verrattuna. Paitsi, että toivottavasti pitää paikkansa sanonta, että vanhetessaan viisastuu!
MIKÄ ON SINULLE TOSI TÄRKEÄÄ? Että saan olla ja elellä rauhassa. Mikään ei ole tärkeämpää näin itsekkäästi ajateltuna.

MITÄ TEKISIT JOS ET VOISI EPÄONNISTUA?Olen tehnyt sellaisia asioita, joissa voisi epäonnistua. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Nyt en puhu mistään pikku epäonnistumisista. Niitä toki elämän varrelle on mahtunut.



KENEN MIELESTÄ OLET KAUNIS?  En varmaan kenenkään!!! Nuorena tyttönä olin ihan nätti!
KUKA RAKASTAA SINUA? Vastaan samoin kuin Kristiina omassa blogissaan: toivottavasti samat, joita minä rakastan.
 

MITEN MUUTTAISIT MAAILMAA JOS KAIKKI OLISI MAHDOLLISTA? Haluaisin, ettei maailmassa olisi niin paljon pahoja ihmisiä, jotka haluavat muille vaan pahaa. Haluaisin, että maailman luonto pelastuisi eikä olisi ihmisten typerän käytöksen vuoksi tuhoutumassa. Aika kliseistä vastata näin, mutta tämä olisi toiveeni.

MIKSI SINUT KANNATTAA TUNTEA? Olin välillä ainakin ihan kiva!

MILLOIN VIIMEKSI TEIT JOTAIN UUTTA? Kuten tuolla aikaisemminkin vastasin. Tein suunnan muutoksen ryhtymällä käsityöyrittäjäksi. Lisäansioita sain pursiseuran sihteerinä pursiseurassa, joissa meillä omakin vene oli. Vene myytiin ja alettiin harrastaa mökkielämää sekä matkustella. Samoihin aikoihin muutettiin pääkaupunkiseudulta tänne pikkukaupungin laidalle. Noiden tapahtumien jälkeen en ole mitään uutta, järisyttävää tehnyt. Uusissa paikoissa maailmalla olen matkustellut ja näitä matkoja tulossa lisää. Jotain pientä uutta teen myös, kuten kokeilemalla uusia ruokareseptejä. 


KOHTELETKO MUITA KUTEN TOIVOISIT ITSEÄSI KOHDELTAVAN? Sopii toivoa, että kohtelen!

ONKO JOTAIN MISTÄ SINUN KANNATTAISI PÄÄSTÄÄ IRTI? Vastaan samoin kuin Kristiina omassa blogissaan: lakkaisin murehtimasta tulevia. Murehdin kaikkea sekä etu- että jälkikäteen.

MIKÄ YKSI ASIA SINUN KANNATTAISI MUUTTAA HETI JOTTA VOISIT PAREMMIN? Voisin vähän relata enkä olla aina niin tosissani. Pohdin kaikkea pohtimasta päästyänikin.

KETÄ VARTEN PUKEUDUT?  Pääosin itseäni, sillä alastomana olisi ikävä kuljeskella. Tosin mökillä saatan saunasta tullessa viuhahtaa mökkipihalla! Ystäviä tavatessa ja esim. juhlallisempaan tilaisuuteen mennessä kunnioitan tilaisuutta pukeutumalla vähän paremmin. Mikään ns. Pukeutuja en kuitenkaan ole.
MILLAISEKSI VAATTEESI SAAVAT SINUT TUNTEMAAN ITSESI?  No, jos totta puhutaan ei peilikuva aina ole kovin miellyttävä.


VIEKÖ TÄMÄ UNELMIASI KOHTI? Elän jo sellaista elämää, josta vuosia unelmoin.


MILLAISEKSI SAAT MUUT IHMISET TUNTEMAAN ITSENSÄ? Toivottavasti heillä on hyvä olla seurassani. Eläintenrääkkääjät saavat tuntea vihani niskassaan!

OLETKO OMAN ELÄMÄSI OHJAKSISSA VAI TAPAHTUVATKO ASIAT SINULLE? Olen sitä mieltä, että ihminen on aika pitkälle oman onnensa seppä, kuten sanotaan. Huonoilla ratkaisulla on huonot seuraukset. Tämä pätee sekä itseen että muihin. Mutta on tietenkin myös sellaisia asioita, joihin ei voi omalla toiminnnallaan vaikuttaa.


Postauksen kuvituksena esineitä kotoani.

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Kaksi niin erilaista - Sulo esittelee


Olen tuhannesti tämän todennut: minulla on kaksi aivan erilaista pihaa ylläpidettävänä. Kivikkopiha on kotona ja perinteisempi kukkapenkki-piha on mökillä. Tässä postauksessa Sulo-koirani esittelee pihat.  Sulo on äskettäin 4-vuotta täyttänyt cairnterrieri. Jotka eivät koirista pidä, voivat lopettaa lukemisen tähän!

PIHA

KOTONA

Kotipihani on soraa, kiviä ja astinkiviä täysi! Tässä yläkuvassa olen kaksi kuukautta vanha ja tutustun uuteen kotiini.

Siellä on monta terassia, joissa minun on mukava tarkkailla kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Niitä tapahtumia ei paljoa ole. Saattaa joku lintu lentää tai naapurin kissa kuljeskella isotuomipihlaja-aidan takana. Pihalla on aurinkoisella säällä kovin kuuma ja menen mielelläni silloin varjoon, kuten yläkuvassa.

MÖKILLÄ

Mökillä onkin eri meninki! Siellä on myös luonnontilaisia alueita, jonka voitte havaita yläkuvasta. Siinä tutustun ihan pikkuisena pihan ihmeisiin. Niin paljon uutta löysin sieltä ihmeteltäväkseni. Olin silloin ja olen vähän vieläkin villi poika ja mamma oli huolissaan (ihan aiheesta), etten karkaa pihasta. Pentuna sen välillä teinkin! Nyt osaan jo käyttäytyä ja mamma on minusta ylpeä.


Mökillä minulla on lääniä, jota valvoa. Tässä istun saunanterassilla keväällä tarkkailemassa jäiden lähtöä. Olen kova poika tarkkailemaan! Jaksan tehdä sitä tuntikausia välillä torkkuja ottaen.


Mökkipihassa on monenlaisia rakennuksia. Aurinkoisella säällä on mukava hakeutua niiden suomaan varjoon. Pikkuisena poikana olen tässä saunarakennuksen erkkerin alla mammaa piilossa. 'Tästä et minua löydä!'

VESI

KOTIPIHA

Kotipihalla on vettä vain tässä suikulähteessä. Sen solina nukuttaa somasti. Mammakin tykkää sitä kuunnella pihatöitä tehdessään.


MÖKKIPIHA

Mökkirannassa onkin sitten isompi suihkulähde! Laiturilla on kiva olla mamman kanssa. Usein meillä on mukana eväskori, jossa on herkkuja molemmille. Uimisesta en pidä, mutta kahlaamista rakastan! Kahlaaminen tarkoittaa minulla sitä, että seison nilkkoja myöten vedessä. Jos tulee aalto, juoksen pian kuivalle maalle!



KASVIT

KOTIPIHA

Kotipihassa kasvaa serbiankuusia, sinikatajia ja tuijia, joiden juurelle yritän nostaa jalkaa. Mamma kieltää sen aina! On siellä heiniä ja mehikasveja, niistä en välitä.

Yläkuvassa oleilen pihalla, kun mamma on sammaleisen kiven takana jotain pöyhimässä.


Tässä olen kahden  kuukauden vanhana venyttelemässä terassilla. Takana näkyy toinen terassi pergoloineen.

MÖKKIPIHA


Mökkipihassa on vaikka minkälaisia kasveja. Pienenä tutustuin niihin aivan konkreettisesti maistelemalla.


Isompana osasin tyynesti poseerata päivänkakkaran takana.


On mammalla siellä kukkapenkkejä, montakin. Minua ne eivät kiinnosta, mutta mamma on niistä ihan tohkeissaan. Se on harmissaan, jos juoksen pallon perässä sen rakkaitten istutusten päälle. 

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Perhoset sun muut pörriäiset

Monessa blogissa ollut huolestuneita postauksia hyönteisten vähenemisestä. Hyönteiset ovat elintärkeitä ihmisille ja eläimille! Huoleen on syytäkin! Minullakin oheisena muutama hyönteiskuva. Yläkuvassa perhonen syysleimussa.

Tässä ihana kimalainen/mehiläinen  (? ) punahatussa mettä hakemassa.

Perhosia punahatuissa, niiden suosikeissa. Perhosia ei ollut kovin paljoa viime kesänä, paitsi noita valkoisia lanttuperhosia lenteli pihassa enemmänkin.

Siinä taas yksi lanttuperhonen kaukaasianmaksaruohon  kukassa.

Syysleimussakin muitakin kävijöitä kuin perhosia.

Tässä taas yksi matkallla kukkaan meden kimppuun.

Kaunis se on tuokin vaatimaton perhonen vadelman lehdellä.

Mökkipihassa on kolme hyönteishotellia. Yhden perinteisemmän esittelin metsäpuutarha-postauksessa. Tässä kuvassa on juuri valmistuneina kaksi erilaista hyönteishotellia. K-kirjan tulee mökin nimestä.

Hyönteiset ym madot ovat tärkeää ruokaa mm. tällaisille kirjosiepon poikasille.

Minulla menevät sekaisin kaikki ampiaiset, kimalaiset ynnä muut! En koskaan muista, millainen kukin on.

Yritetään kasvattaa pihoissamme hyönteisille sopivia kasveja!

Tervetuloa uusi lukija!

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Mökkipihan tarina - metsäpuutarha

'Tarinointi' jatkuu. Nyt on vuorossa pieni metsäpuutarhan alku.

Yläkuva mökkeilyn alkuajoilta. Etualalla on nykyisin kukkapenkki tuon epämääräisen ruohikon sijaan. Takana häämöttää hämärä alue, jossa alunperinkin oli vähän metsäpuutarhan tunnelmaa. Olen jatkanut sen 'jalostamista'. Ei alue kovin iso ole, mutta ihan kiva kehittämisen kohde!

Kuva mökin yläkerran makuuhuoneen ikkunasta metsäpuutarhaan päin. Kesken on vielä alueen kehittäminen, kuten niin monen muunkin piha-alueen.

Alueella kasvaa monenlaisia luonnontilaisia puita, pensaita ja rikkaruohojankin. Mitkä pitää, mitkä poistaa? Aina ei ole itsellekään selvää.

Haluan pitää alueen melko luonnontilaisena ja hieman hämäränä. Näitä mesimarjoja kasvaa monin paikoin pihalla. Olen siirrellyt niitä tänne. Ne levittävät suikeroitaan pitkin aluetta- toivottavasti.

Toin alkeellisen penkinkin tänne. Näitä penkkejä minulla on muuallakin pihassa. Helteisenä päivänä tässä varjossa on kiva hetki hengähtää.

Olen tuonut metsäpuutarhaani sammaleisia,pieniä kiviä ja oksia muualta tontilta. Istutin myös kuunliljan niiden viereen.

Ihanaa sammaleisen kiven samettista pintaa!

Tontilla useita isoja kiviä.


Penkin viereen toin muualta näitä saniaisen näköisiä kasveja. En muista, mitä ne ovat. Viihtyvät hämärässä, joten toivottavasti myös täällä.

Sain naapurilta kotkansiiven. Toivottavasti viihtyy.



Metsäpuutarhaan mennessä alussa on tämä hyönteishotelli. Takana pilkottaa naapurin sauna. Meillä on piha melkolailla katseilta suojassa. Voisin vaikka alasti pihalla kävellä! Ja kävelenkin nakkena joskus, kun saunasta tulen!

Edellisen mökkipihan tarinan kerroin tässä postauksessa.Sen postauksen lopussa ovat viime keväänä kirjoittamani tarinat.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Vuoden kierto


Sain idean tähän omaan vuoden kiertooni Unelmia ruusuista-blogista. Hän kuvaili siinä, millainen hänen vuotensa on.

Kevään kynnyksellä


Maaliskuu on minulle ensimmäinen kevätkuukausi. Useinhan silloin on vielä pakkasia ja luntakin sataa, mutta SILTI. Monia kevään merkkejä havaittavissa jo maaliskuussa. Tänä talvena varsinkin on lunta tullut oikein urakalla. Kodin katolla sitä on senttimäärin, mutta hiljalleen se muuttuu virtaaksi puroksi liristen ränniä pitkin pihakaivoon. Aurinko näyttäytyy maaliskuussa ja aavistus lämpöä on havaittavissa sen säteissä. Jokakeväinen, melko hassu tapani, on siirrellä pihan lumikasoja paikasta toiseen jouduttaen ainakin omasta mielestäni kevään etenemistä!

Vuodenajoista kevät on ehdoton suosikkini, ihan ykkönen! Tämä varhaiskevät ja sitten se kevätkesä, jolloin luonto alkaa arasti viheriöidä ja linnuille tulee mieleen pesäpuuhat. Molemmat keväät ihan superihania!

Kevättä edelsi talvi




Olen monesti sen tunnustanut: olen neljän vuodenajan ihminen. Rakastan myös talvea! Toivottavasti ilmastomuutoksesesta huolimatta viedään saadaan viettää sellaisia kunnon talvitalvia. Sellaisia, joissa on paljon lunta ja pakkasta. Talviset maisemat ovat huikaisevan kauniita. Koska pidän lumitöistä, ei runsas lumentulo minua haittaa.

Talvi on hyvää aikaa kaikenlaiselle suunnittelulle seuraavan kesän varalle. Alkutalvesta harvemmin suunnittelen uuden kesän puuhia.  Mutta pian vuodenvaihteen jälkeen mieleen alkaa tulla kuvia kukkapenkeista ym Ensin lyhyitä kuvan välähdyksiä, mutta ennen pitkää myös selkeitä kuvia. Koko talven teen käsitöitä. Tänä talvena olen tehnyt mm. yläkuvassa olevia lappusia pörröisestä langasta, joista kokoan hartiahuivin kylmien talvipäivien lämmikkeeksi. Huivi on kiva kietaista ympärille, kun lukee, virkkaa tai katsoo televisiota. Mallina minulla oli kuvassakin näkyvä lappusten alla oleva tummanharmaa huivi. Talvella on hauska leikkiä lumileikkejä koiran kanssa.

 

Ennen kuin talveen päästään eletään syksyä


Syksyllä aina hämmästelen niitä töitä, joita en suunnitelmistani huolimatta tehnyt. Aina niitä on iso liuta! Syksyllä vähitellen alan kerätä mökki-ja kotipihasta tavaroita varastoon kevättä odottamaan.

Loppusyksy on ihanaa aikaa sekin. Kirpeiden aamujen myötä ruska hehkuu puissa ja muissa kasveissa. Haikeudella katselen taivaalle lintujen muuttoauroja, kun ne suuntaavat etelään. Nämä aurat saavat mieleni haikeaksi. Sumuiset aamut lisääntyvät. Sumukuvat ovat suosikkejani!

Syksyä ennen elettiin nopeasti vilahtava kesä

 


Alkukesästä on ihanaa seurata, kun maasta alkaa nousta kasvien alkuja. Niistä ei saa mitään selvää, mikä on rikkaruoho, mikä oikea kukka! Laitan syksyllä aina pienet tikut istuttamieni kasvien juureen, jotta paremmin erottaisin istuttamani kukat jonninjoutavista rikoista. Melko nopeasti nämä ujot alut runsastuvat ja niihin alkaa tulla kukkanuppuja.Rikkaruohoja nypin usein ohikulkiessani ja joskus otan jokun kukkapenkin työnalle yrittäen saada kaikki asiaankuulumattomat sieltä pois.

Joka vuosi aina ihmettelee, miten kesä voi mennä niin nopeasti! Kevään arka heleä vihreys muuttuu väkevämmäksi. Linnut ovat kiireisiä ruokkiessaan poikasiaan. Ne lentelevät mökkipihassa sinne tänne hyönteisiä metsästäen. Kotipihassa lintujen elämää ei tule sillä tavalla seurattua. Mökkipihassa meillä on lukuisia linnunpönttöjä, joka tuo nuo sirpukat iloksemme.