lauantai 27. huhtikuuta 2019

Ylös, alas mökkipihassa


Aamuvirkku kun olen, saan nauttia näistä varhaisaamun maisemista mökkipihassa. Näissä kuvissa  jäät ovat juuri lähdössä.  Pari päivää puuskaista tuulta ja nekin häipyivät.




Mökkitontilla oli yksi kaivanto ja tavalliseen tapaan se sisälsi runsaasti kiviä. Mikä onnenpotku tällaiselle kivien rakastajalle! Kaivelin kiviä sieltä paljon lisää, mitkä irti sain. Isommat vyörytin mäkeä alas. Tässä sitä on taas materiaalia tuleviin tarpeisiin.

Haravointi vienyt suurimman osan ajasta mökkipihassa ja muuta pientä kohennusta siinä samalla. Haravointi on mielekästä puuhaa! Joku kommentoija sanoi, että on se kumma kun imurointi ei ole yhtään näin kivaa! Onneksi saan haravoidut lehdet helposti piilotettua tontin laidoille. Niillä on helppo maisemoida rumia alueita ja maata päälle. Olen kohentanut monta rumaa kohtaa pihalla tällä tavoin.

Syksyllä siirtelin kasveja. Onneksi olen päivittänyt kasvikarttaani ja ottanut siirroksista silloin kuvia. Muuten noista ei ottaisi kukaan selvää! Rikkojen nyppimisen olen jo aloittanut.

  Viime kesänä uusitut portaat alapihalle.

Mökkipihassa on niin paljon tekemistä, että olen iltaisin aivan uuvuksissa. Jalat ja selkä huutaa hoosiannaa, mutta silti ei malta aina lopettaa! 'Vielä teen tuon ja tuon'.  Kun oudokseltaan on koko päivän ulkona ja tekee ihan fyysistä työtä, meinaa kunto loppua! Kyllä se kesän mittaan kohenee. Ja kun mökkitontilla on jyrkkiä rinteitä ja paljon portaita, tietää illalla niitä kulkeneensa! Kun koiran kanssa lähtee kävelylle, mikä onkaan vastassa mökin takana: jyrkkä rinne! Eikä jyrkkyys lopu sisälläkään.  Kesämökkimme on  130-vuotias vanha vilja-aitta, jossa jyrkät portaat yläkerran makuuhuoneeseen.

Kiviportaat mökkiin. 

Viime kesänä sain neronleimauksen ja puhdistin kaikki kivien välit. Ei paras ideani, koska nyt hiekka leviää jalkoihin ja kivien päälle! Täytyy odottaa, että ruoho kasvaa uudestaan.

Eilen näin kirjosiepon ensimmäistä kertaa. Omainaiseen tapaansa se käy kurkkimassa linnunpönttöihin. Näin myös asuttuun sinitiaisen pönttöön. Pikkuiset sinitiaiset ovat sen verran tarmokkaita, että ajoivat sen tiehensä.

14 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat varhaisaamusta järvellä ja siistit uudet portaat.
    Ulkona pihalla puuhastelu on näin keväällä tosi mieluista ja totta, sisälle ei malttaisi tulla millään. Onneksi koko talven kestäneet säännölliset kuntosalilla käynnit ovat säästäneet minut pahimmilta kolotuksilta.
    Hienoja kiviä ja kivipolkuja.

    VastaaPoista
  2. Kruunuvuokko:Minä en ole kuntosaleillut ja sen huomaan nyt!

    VastaaPoista
  3. Kiva ku löytyy kivimateriaalia omasta takaa, ei tartte ostaa. Hianot portahat ja rintees tuaa turvallisuutta. Tua kivialue o hiano, voisko väliihi laittaa karkiempaa ainesta, seulottua soraa tai pikkukiviä.

    VastaaPoista
  4. Minä tykkään kanssa tuosta kivialueesta ja haluaisin omalle mökillekin kivistä tehtyjä polkuja. Vaatii vaan niin paljon työtä niiden tekeminen, että aina se jää.
    Meillä alkaa mökin kevätkunnostukset olla melkein loppusuoralla. Ikkunat pitää vielä pestä ja kasvihuone. Myös rännien putsaus ja valokatteen pesu painepesurilla ovat edessä.Sitten vielä koko mökin maalaus! No eihän ne puuhat mökillä lopu koskaan, mutta ihanaa on taas talven jälkeen touhuta pihalla ja kuunnella linnunlaulua.
    ihanaa kevättä sinulle!

    VastaaPoista
  5. Minusta putsamasi kivien välit näytti nyt upealta. Mitä jos siihen laittaisi kivituhkaa jos haluat että ne ovat ruohosta vapaat. Selkä on kovilla mutta mustikka-aikaan ei tunnu enää missään.

    VastaaPoista
  6. Teillä(kin) on rinteistä ja kivistä, vaihtelevaa. Käy tosiaan paremman puoleisesta kuntoilusta, kun ravaa ylämäkeen kottiärryjen kanssa. :)
    Terkut Sulolle!

    VastaaPoista
  7. Navettapiika:kiviportaat ovat ihan kivat, mutta tuo sora...

    VastaaPoista
  8. Kristiina K: onhan mökillä puuhaa ihan riittämiin, mutta saahan talvella levätä. Ikkunoiden pesu tekemättä vielä, mikähän on kun ei innosta yhtään?

    VastaaPoista
  9. Nila:onhan kiviportaat hienot, mutta... En tiedä, mitä keksisi.

    VastaaPoista
  10. Nettimartta:juu, on kovasti vaihtelevaa maastoa. Näin alkukaudesta aivan uuvuksissa kaikesta kiipeämisestä. Viedään terkut!

    VastaaPoista
  11. Hyvä kasa kiviä! Noista saa jo tehtyä vaikka mitä kivaa. Keväällä riittää tekemistä ja kyllähän sen lihaksissa alkuun huomaa. Onneksi tuli tehtyä lumitöitä talvella, niin ei ole ihan rapakunnossa kuitenkaan. Kiviportaat ja kivetty alue ovat hienot minustakin. Minä jotenkin vierastan ruohoa kivien väleissä, se peittää niin nopeasti kivet ja rehottaa epäsiistinä, jos pääsee vähänkään kasvamaan pidemmäksi. Ruohonleikkurikaan ei yletä joka kohtaan ja niitä pitää sitten siistiä saksilla tai trimmerillä. Minä yrittäisin saada sammalta kivien väliin tai jos paikka on kovin aurinkoinen, niin matalia maksaruohoja sellaisiin kohtiin, missä kävellään enemmän ja suojaisampiin kolosiin mehitähtiä. Ainakin keltamaksaruoho ja lyydianmaksaruoho pysyvät matalina eivätkä säikähdä tallaamistakaan. Navettapiian ehdottamat seulottu sora tai pikkukivet olisivat myös varmasti hyvän näköinen ratkaisu. Mukavaa sunnuntaipäivää!

    VastaaPoista
  12. Kiviä on sielläkin pyöriteltäviksi. Kivistä suapi kyllä mukavia alueita. En miekään kuntosalilla oo käyny ja sen kyllä huomovaa. Vai lienenkö ylkunnossa! kun hengästyttää. Lamoherukka on kyllä sinnikäs kasvi, lumestakin se puskoo pinnalle.

    VastaaPoista
  13. Minna:eiväthän ne ruohot hienoja ole, mutta tuo materiaali ei ainakaan ole hyvä. Paikalla kävellään paljon, joten mikä kasvi kestää sen? Minäkin tein talvella lumitöitä, mutta silti olen aivan rapakunnossa.

    VastaaPoista
  14. Ulla:hyvä, että kiviä löytyy. Niille on aina käyttöä!

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteista! Tulehan toistekin!