On minulla kukkiakin!

Edellisen, huumorilla kirjoitetun  kovin ankean kivikkopihani esittelyn  vastapainoksi näytän  hieman mökkipihan kukkakuvia. Osa jo kukintansa lopettaneet.

Yläkuvassa vaaleanpunainen harjaneilikka. Yksi tällainen hennonvärinen harjaneilikka ilmestyi viime kesänä yhtäkkiä kukkapenkkiini. Pidän tämän väristä. Minulla on niitä joulunpunaisia harjaneilikoita, joista en niin kauheasti välitä. Merkkasin syksyllä pikkuisen harjaneilikan kepillä, että löydän sen keväällä. Luulin jo tämän kadonneen, kun keppiä ei ollut ja nypin keväällä vimmatusti rikkaruohoja. Ajattelin, että meni niiden rikkojen mukana. Iloiseksi yllätyksekseni tämä alkoikin kasvaa ja kukkia!

Akileijat kukkivat alkukesästä. Niitä on karkaillut sinne tänne pihaan.

Tuoksukurjenpolvi kukki myös ja jonkun verran levinnytkin.

Pähkämö myös kukassa.

Malva on levinntyt paljonkin. Se on yksi pihan suosikeistani.

Peittokurjenpolvi kasvaa nimensä mukaisesti peittäen paljasta maata Eteläpenkissä.

Kurjenpolvia riittää: tässä tarhakurjenpolvi.

Neilikat kukkivat myös jokavuotiseen tapaan. Kova sade näitäkin kuritti, mutta auttelin niitä vähän pystyyn sateen jälkeen. Eivät ihan entiselleen tulleet.

Bellikset ovat nyt jo lopettaneet kukintansa. Hyvin ovat levinneet ja aina alkukesästä kukkansa avaavat.

Kukkien lisäksi pihassa on näitä erilaisia saniaisia. Pidän niistä, vaikka joitakin karsinkin. Varsinkin alkukesästä nämä sykerot ovat veikeän näköisiä.

Kaikki eivät kuki, mutta täyttävät silti tehtävänsä pihan kaunistajina omalla tavallaan.

Tervetuloa uudet lukijat!