perjantai 3. huhtikuuta 2020

Kotipihalla maaliskuun lopussa


TÄSTÄ POSTAUKSESTA JOSTAIN SYYSTÄ KUVAT HÄVINNEET! LUIN JOSTAIN TOISESTAKIN BLOGISTA SAMASTA ONGELMASTA. MISTÄ LIE KYSYMYS?

Vihdoin uskalsin mennä kotipihalle kurkkimaan, mitä havuilla peittämilleni kasveille kuuluu! Pelkäsin, että lumeton talvi tehnyt tuhojaan. Ainakaan vielä ei siltä näytä. Käytin aurinkoisia päiviä hyödykseni. Leikkelin mm. vähän havuja. Nämä sinikatajat venyttävät lonkeroitaan aina vaan pidemmälle, jos niille sen mahdollisuuden antaa.

Pergolan terassin aukossa kasvaa tuija. Leikkelin sen alimpia oksia pois.

 Keltamaksaruoho näyttää päällisin puolin kuolleelta, mutta pöyhittäessä  tulee vihreää kasvustoa esiin.

 Siirsin syksyllä komean maksaruohon aurinkoisempaan paikkaan. Uutta kasvua näkyy, mutta miksi tullut sammalta? Johtuneeko sateisesta syksystä? Otin varovasti sammalta haarukalla (!) vähemmäksi.

 Kaukaasian maksaruoho ei näytä kuolleelta sekään. Istutin tämän syksyllä.

Pergolan viereisessä uudessa mehikasvinurkkauksessa ei näytä huonolta. Ellei nyt ota lukuun noita havunneulasia. Olin havuilla peittänyt tämänkin alueen ja aina noita neulasia löytyy.

Ainahan voi järjestellä vähän kiviä! Syksyllä istutin tähän aidan viereiseen kivikkoon maksaruohoja. Levensin niiden ympärillä olevia kivettömiä alueita. Myöhemmin lisään sinne myös soransekaista multaa. Muotoilin kivikkoa myös niin, että noudattelee suihkulähdenaltaan muotoja. Suihkulähde ei ole vielä paikoillaan. 

Auringosta oli kanssani nauttimassa myös koira. Kuvaa en siitä ottanut, mutta laitan tähän siitä kuvan, kun se on nuollut rahkapurkin. Rahkaa on silmiä myöten! Kun se kuulee, että minä ruokaa laittaessani kaavin jotain purkkia, se ryntää välittömästi keittiöön. Tietää saavansa purkin nuoltavakseen.


Kummallista talvea seurasi kummallinen kevät, tosin eri syystä. Aikaani olen viettänyt näiden vähäisten pihatöiden lisäksi aloitamalla ikkunoiden pesun. Virkkaan tietysti myös äänikirjaa kuunnellen. Nyt onkin hyvä kirja menossa: Kristiina Vuoren Kaarnatuuli. Tykkään kovasti tämän 1500 -luvulla eläneen Valpuri Innamaan elämän seuraamisesta. Siinäpä vasta tahtonainen! Valpuri teki, mitä halusi! Olen kuukauden ajan käynyt myös netissä eräänlaista valmennusta, jossa harjoitellaan tätä ihmisenä olemisen vaikeaa taitoa. Olen oppinut siinä monta merkittävää asiaa. Pysyvätkö opit sitten mielessä? Toivotaan ainakin.

Sovelsin tuota valmennuksessa yhtä oppimaani asiaa ikkunoiden pesuun. Tämä keväinen homma ei ole kovin mieluinen. Valmennuksessa käskettiin laskemaan rimaa ja tekemään työn osissa. Näin olen tehnyt!

VOIKAA HYVIN!

30 kommenttia:

  1. Kivan näköinen tuo ruukku kumollaan josta lähtee sitten mehitähtikasvusto.
    Meilläkin karvakuono odottaa rahka- ja jogurttipurkkien tyhjenemistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin halunnut isomman ruukun, mutta ei ollut. Kehittelen tuota vielä. Tämä näin aluksi kokeiluna. Suotakoon karvakuonolle kaikki mahdolliset ilot!

      Poista
  2. Aika monia samoja kasveja sinulla on puutarhassasi kuin minulla. Mulla ei tuo kaukaasian maksaruoho kasva ollenkaan vaan on vuodesta toiseen kitukasvuisen näköinen. Kasvupaikassa varmaan on jotain vikaa. Auttaisikohan bokashi-multa tai -neste siihen?
    Tuo koiran mieltymys purkkien nuolemiseen muistuttaa minua siitä kun meidän kultainennoutaja sai aina jätskipakkauksen pahvipakkauksen nuollakseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netistähän varmaan löytyisi ohje maksaruohon kasvattamiseen? Minulla tämä oli aluksi liian varjossa, siirsin sen syksyllä valoisampaan paikkaan. Meillä Sulo ryntää paikalle myös, kun kuulee jätsipaketin aukevan! Saa nuolla myös sen.

      Poista
  3. Kivalta näyttää puutarhasi rakenteet kivineen. Tuo kumossa oleva ruukku mehitähtineen kiinnitti minunkin huomioni, hauska idea.
    Meidän Rita on myös aivan ehdollistunut tiettyjen avattavien purkkien ääniin (tonnikala - saa öljyä) ja kaikki kaapimisen äänet totta kai saavat koiran paikalle heti. Suloinen kaveri sinulla - rapsutuksia täältä vieruaalisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Idea mehiruukkuun kopioitu Pinterestistä. Taitavat kaikki koirat olla samanlaisia!

      Poista
  4. maksaruohot kiittävät saamastaan suojasta, havunneulasista ei haittaa. niitä löytyy jokaisesta penkistä myös täällä, koska osa havuista ehtii väistämättä tiputtaa neulaset ennenkuin suojat voi poistaa.
    Sinulla onkin kaikenlaista mukavaa puuhaa meneillään:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kiittävät! Onneksi saa jo vähän pihalla olla.

      Poista
  5. Onneksi tänä talvena ei tullut niitä 30 asteen pakkasia lumettomaan maahan. Sitten olisi ollut talvituhoja enemmän. Toiveikkaalla mielellä minäkin puutarhaa olen talven jäljiltä katsastanut. :)
    Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo kirja. Vaikka harvoin luen mitään, mutta vanhan ajan tarinat ne aina jotenkin helpommin valikoituu luettavaksi tai sarjoista katsottavaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei tullut pakkasia juurikaan, kun ei ollut luntakaan! Pidän tästä kirjasta kovasti.

      Poista
  6. Pihasi näyttää jo aivan mukavalta! Heti lämpöisten ilmojen alkaessa maksaruohot lähtevät kasvuun. Neulaset kyllä maatuvat nopeasti, mutta sammalen häviämistä voi edistää ripottamalla sen niskaan tuhkaa tai kalkkia, jotka vähentävät kasvulaustan happamuutta. Mutta onko sammal haitaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tiedä, onko sammal haitaksi tuolle maksaruoholle? Ei se minua haittaa, mutta jos kasvi ei tykkää? Kiitos tuhka/kalkki -neuvosta.

      Poista
  7. Kiitos vinkistä, kaarnatuuli on lukematta. Meilläkin on sammalta tullut enemmän, se on varmaan sateinen syksy ja lämmin ja märkä talvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kovasti kirjasta, joka on vielä pahasti kesken. Niin, syksyhän oli ennätyssateinen.

      Poista
  8. Kaikkea kivaa puutarhassasi pilkistelee. Muiden tavoin ihastelin tuota mehikasviruukkua. Tosi kiva idea! Ihana koiruus! <3 Minunkin koirani tulee purkinpohjien toiveessa viereen heti, jos kaaputan jotain tyhjäksi. Mandariinit houkuttavat sitä myös erityisen paljon. Vaikka vältänkin antamasta sille ylimääräisiä herkkuja, mandariinia on välillä ihan pakko antaa, niin paljon se sitä rakastaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän koira ei pidä appelsiinista. Jos antaa pienen palan se jättää sen matolle ja KIERII sen päällä! Porkkanaa se syö juuri ja juuri pienen palan.

      Poista
  9. Maksaruahot on sitkeetä, ei niitä hevin mikkää talavet hetkauta. Kiva on keväällä tarkistuskiarrosta teherä, varsinki kaverin kans :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OLi helpottavaa tehdä tämä tarkastuskierros, sillä pelkäsin näkeväni pelkkää tuhoa.

      Poista
  10. Siellähän on kasvuu nähtävissä maksaruohoissa. Kiva kaveri siulla siellä ruuanlaitto puuhissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja olen siitä hyvin iloinen! Tämä ollut kaverini joka paikassa jo viisi vuotta!

      Poista
  11. Pitkäkarvaisista koirista tulee vinkeän näköisiä, jos saavat jonkun purkin nuoltavakseen. Karolla ei naamassa pitkiä karvoja ole, mutta kyllä sekin yllättävän lahjakkaasti onnistuu välillä sotkemaan naamansa. Kauluri sen sijaan on lähes aina jossain sotkussa. Raejuustopurkin jämät ovat suurinta herkkua. Uunipuurovuoka pääsee myös aina Karolle esipestäväksi. Vanhempieni koirat ovat salamana paikalla, kun kuulevat banaanin kuorimisesta lähteviä ääniä.
    Maksaruohot ja mehikasvit talvehtivat yleensä luotettavasti. Kiva tuo kumollaan oleva mehikasviruukku. Sammal on melko varmasti sateisen syksyn aikaansaannoksia. Se varmaan häviää ominkin avuin. Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös monta herkkupurkkia, kuten myös tuo raejuustopurkki. Banaanin! Nykyinen koira on melko nirso hedelmille ja vihenneksille. Ensimmäinen koira söi ihan kaikkea. Toivottavasti olet oikeassa noiden mehikasvien suhteen.

      Poista
  12. Kiveä käytetty kauniisti, tykkään!

    VastaaPoista
  13. Kivalta näyttää! Etenkin mehitähdet näyttävät jo tosi hyviltä. Meilläkin on neulaisia joka puolella....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mehitähdet ovat sellaisia, joita haluan pihaan lisää. Sopii tähän kivikkopihan teemaan.

      Poista
  14. Hyvin näyttävät kasvit selvinneen talvesta. Hieno juttu!

    VastaaPoista
  15. Hienoa👏ja huh helpotusta!
    Minäkin harrastin kauan ikkunoiden pesua osissa kun niska ja käsi eivät muuten kestäneet lainkaan mutta sitten ulkoistin homman siivoojalle.
    Heh, meillä esitiskarit ovat myös hanakasti paikalla😊

    VastaaPoista
  16. Onneksi kasvit ehkä selvinneet! Kuulunee itseoikeutetusti koirien oikeuksiin!

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteista! Tulehan toistekin!