Kevään kaipuu-haaste

Sain Kevään kaipuu-haasteen Puutarhan Lumo-blogin Kruunuvuokolta. Ristiriitaista, että paneudun tähän keväiseen haasteeseen viimesyksyisillä kuvilla! Syynä on se, että tein syksyllä kasvien siirtoja ja uusia istutuksia ja keväällä jännittää niiden selviäminen tästä oudosta talvesta. Ja ehkäpä myös jänisten ja kauriiden hampaista.

Yläkuvassa mökkipihanäkymä tammikuussa -20. Voisi olla luulla vaikka kevätkuvaksi! Näissä kuvissa kasvit eivät enää kukoista, kun elettiin kuvan ottohetkellä jo syksyä.

 Mökkipihalla mylläsin syksyllä syysleimu-istuksia. Kasvoivat liian tiheässä. Toivottavasti eivät tykänneet pahaa.

Sain ystävältäni kaksi uutta kasvia, jotka istutin viimeisimpänä töinäni syksyllä maahan. Piti kasvilistastani katsoa, mitä nämä olivat: punatähkä ja syyskaunosilmä. Kunpa alkaisivat kasvaa! Unohdan aina talven aikana kasvien nimet ja ne pitää tarkistaa listasta! Onneksi olen sitä päivittänyt!

Loppukesästä istutettu Kiinan jaloangervo alkoi syksyllä jo kukkia Shellinkukkulalla.

Jaoin Mäntypenkissä olevan kuunliljan ja toin sen tähän Shellinkukkulan kivikkoon. Ostin syksyllä sinertävälehtisen kuunliljan (en tiedä nimeä) sen seuraksi.

 Keijuangervo, little princess. Sellaisen istutin Eteläpenkin kivikkoon syksyllä. Noita kiviä siirrellään kasvin leviämisen myötä. Toivottavasti pihalla kesän aikana loikkinut jänis on jättänyt tämänkin rauhaan!

Rakas mieheni ymmärtää pihaharrastustani ja teki minulle tällaisen portin. Vei sen syksyllä jo mökille ja kuvasi rannalla. Tälle on useampi sijoituspaikka jo ehdolla. Täytyy keväällä sitten sovitella, minne parhaiten sopisi.

 Onpa nätti tämäkin kukkapenkki helmikuussa kuvattuna!

Kodin kivikkopihalla jännitän syksyllä istuttamieni mehikasvien ja maksaruohojen selviämistä talvesta. Pergolan kulmaukseen tein syksyllä uuden mehikasvipaikan, joka on aurinkoisempi kuin toinen mehikasvipaikkani. Aluetta voi laajentaa tarpeen mukaan kiviä siirtelemällä. Ympärillä on hyvin tilaa.

Keltamaksaruoho ja kaukaasian maksaruohot syksyllä pian istuttamisen jälkeen.

Minulla ei taimikasvatusta. Keväällä muut blogit pullistelevat tätä aihetta. Itse en ole oikein sille syttynyt.

Kuten ollaan muiden bloggaajien kanssa todettu:
television puutarhaohjelmat tulevat aivan väärään aikaan eli melkein kesällä. Viime kesänä tallentelin näitä ja alan niitä pian katsoa. Täytyy tallentaa taas tänäkin vuonna.

Pian alkaa maaliskuu, joka on minun ajanlaskussani ensimmäinen kevätkuukausi!

Haaste kuljenut jo paljon blogeissa, joten en haasta ketään. Tässä säännöt, jos jotakuta kiinnostaa tästä postata:

Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki -Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.
Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuviisi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki

Minä puutarhurina-haaste- lisää haastevastauksia

Laitoin liikkeelle elämäni ensimmäisen haasteen, Minä puutarhurina. Siihen suhtauduttiin ilahduttavan positiivisesti. Ensimmäisen osan vastauksista  julkaisinkin jo:

 Monenmoisia puutarhureita -haastevastauksia

Toinen haastevastaus-postaus alkaa Navettapiian puuhamaan kirjoittamana. Hänen blogiaan on hauska lukea, koska Navettapiika kirjoittaa murteella.

Päivänpesän elämää tarttui haasteeseen kertoen ihanan Luumulehdon vaiheista.

Oravankesäpesä -blogista löytyy haastevastaus. 

 

 

Rannanpihassa Ulla kertoi omat kokemuksensa puutarhurina. Hän postaa myös hauskasti murretta käyttäen.

Olen alkuperäisessä postauksessa luvannut koota vastauksia yhteen. Joitakin vastauksia vielä tulematta, mutta en seuraa niitä tämän pidemmälle. Silti mielellään niitä saa julkaista ja haastaa lisääkin!  Tämä elämäni ensimmäisen haaste toi minulle uusia, mielenkiintoisia tuttavuuksia, joita jäin seuraamaan. Kiitos kaikille osallistuneille!

Monia haasteita kulkee nyt blogimaailmassa. Itselläkin on yksi odottamassa koskien kevätkaipuuta. Vastaan siihen piakkoin.

Kattaus ym. ruoanlaittoon liittyvää

Katan melko yksinkertaisesti. Vaihtelen paljonkin tapaa, miten milloinkin katan pöytäliinoja, servettejä, astioita ym vaihdellen. Tässä vihertävä kattaus lounasvieraita varten.

 Nykyisessä kodissa on induktioliesi. Sillä on puolensa ja puolensa. Nopeahan se on, kun vertaa mökillä olevaan tavalliseen keraamiseen lieteen. Se on erittäin herkkä 'huomauttalemaan' minua piippaamalla milloin mistäkin asiasta. Herkkä on 'loukkaantumaan' myös eli sammuttaa suutuksissaan koko lieden, jos kaikki ei mene mielen mukaan! Kiertoilmauuni on tasaisempi mielenlaadultaan. Joudun jokaisessa paistoksessa laittamaan uunin matalammalle lämmöllä ja paistamaan lyhyemmän aikaa kuin mitä ohjeessa sanotaan. Eli tehokas on uuni ja mukava käyttää, mutta ei putsata! Uunissa on paljon irrotettavia osia. En silti vaihtaisi liettä enkä uunia kuitenkaan pois!

Mausteet minulla on laatikossa kyljellään. Tästä näitä on helppo ottaa.

Olen vähän hulluna servetteihin! Kun näen kaupassa servettejä, en voi olla hypistelemättä ja joku tarttuu mukaankin. Minulla on niitä aika paljon  erilaisia. Kuvassa vain jokunen.Kauppoissa tarjolla olevat lautasliinat ovat mielestäni ruokailukäyttöön liian pieniä.

Astioina minulla on melko paljon Teemaa. Se on yksinkertainen ja minusta ihan tyylikäs ja kestävä astiasto, vaikka niitä aika paljon myynnissä onkin, mikä ei niitä kyllä huononna.

Keittolautanen on myös suomalaista tuotantoa, nyt en vain muista mitä? Tuo käy hyvin myös pastan ja salaatin tarjoiluun.

  Kahviastiastona on Teeman lisäksi Paratiisi-sarjaa.  Sopii yhdistettäväksi myös Teemaan.

Pidän värillisistä, yksinkertaisista lasiastioista.

Erilaisia laseja on parissakin kaapissa. Näiden korkeajalkaisten lasien peseminen on hermostuttavaa! En pese niitä koneessa, eivät kai mahtuisikaan. Olen helpottunut, kun saan lasit pestyä, kuivattua ja äkkiä takaisin hyllyyn laitettua!

Minä julkaisen vielä jossain vaiheessa Minä puutarhurina-haastevastauksia. Odottelen, jos parin sieltä löytyvän postauksen lisäksi tulee vielä muita. Tämän jälkeen lopetan näiden seurannan.

Monenmoisia puutarhureita - haastevastauksia

Tein ensimmäisen oman haasteeni ikinä aiheena, millainen puutarhuri on. Tässä haasteen alkuperäinen postaus Minä puutarhurina-haaste.

Kuvat napattu kunkin vastaajan blogista. Omalla luvalla sen tein, se sallittanee! Haastevastaukset laitettu tässä postauksessa jotakuinkin tulojärjestykseen.

Ensimmäisena haasteeseen vastasi Lappalainen etelässä Nila.Yläpuolella oleva kuva on Nilan pihasta.Huomasin, että meillä oli Nilan kanssa paljon samaa matkallamme puutarhan hoitoon. 

Toisena haasteeseen vastasi Nettimartan pihapiirin kirjoittaja. Hänellä onkin mielenkiintoinen piha ja joitakin ideoita olen hänen pihastaan kopioinut, kuten tuossa kuvassa olevat pylväät (joissa linnut päällä).

Oman tarinansa kertoi myös Päivi Kottikärryn kääntöpiiristä. Olen hänellekin sanonut, että siinä on paras blogin nimi, minkä tiedän! Hänellä on tosi suuri piha saarekkeineen.

 

 

Rikkaruohoelämää Between kertoo itsestään puutarhurina. Hän on järjestelmällinen ihminen. Se näkyy mm. Betweenin puutarhan huolellisista kukkapenkkien kanttauksista.




Oli tosi mukava yllätys, kun ammattipuutarhurikin tarttui omatoimisesti tähän haasteeseen. Tuplastiterapiaa-blogin Pirjo kertoo oman tarinansa.Kiva, kun kertoi!

Puutarhan lumon Kruunuvuokko kertoi myös oman polkunsa puutarhuriksi. Hän on siihen oikein kouluttautunutkin, minkä huomaa!

Hiidenkiven puutarhassa-blogin Minna postasi haastevastauksensa huumoria unohtamatta.

Vaarintorpan Pirkko valaisi omassa postauksessaan, millainen puutarhuri hän on.

Kukkia ja haaveita vastasi haasteeseen omaa historiaansa kuvaillen. Tuota hänen kasvihuonettaan aina ihailen!

Värjärin pata, uusi tuttavuus minulle, kertoi hänkin omasta puutarhuriudestaan. Erityisen mielenkiintoinen oli hänen rauniopuutarhansa.



Haasteeseen tarttui myös Versoja Vaahteramäeltä, 
Hänelläkin mielenkiitoinen tarina kerttottavanaan aina Japanin vuosia myöten!

Hirnakan torpasta postattiin puutarhiudesta

Näin haaste kulki:(linkit näihin löytyvät haastaneiden blogista)

Kivisen Vilma haastoi:
Lappalainen etelässä
Vaarintorpan Pirkon
Kottikärryn kääntöpiirin Päivin
Päivänpesän elämään Katjan
Nettimartan pihapiirin Kaisan  

Lappalainen etelässä haastoi:
Värjärin pata
Puutarhan lumo
 Navettapiian puuhamaa

Kottikärryn kääntöpiiri haastoi:
Valkoista salviaa
       Rikkaruohoelämää
                    Hiidenkiven puutarhassa

 

Rikkaruohoelämää haastoi:
Hirnakan torppa
Kukkia ja haaveita

 

Tuplasti terapiaa haastoi:
Versoja Vaahteranmäeltä

Hiidenkivenpuutarhassa haastoi:
Laura eli Javis

Vaarin torppa haastoi:
Rannanpihassa

Puutarhan lumo haastoi:
Parasta aikaani
Kukkia ja Haaveita
Hiidenkiven puutarha 

Versoja Vaahteranmäeltä haastoi:
 Oravankesäpesä
Kivipellon Sailan
  Kesätuulian mutamäki 

HIrnakan torppa haastoi:
Ruusu-unelmia
Rannan pihassa
 

Yllä ovat kaikki, jotka tähän mennessä osallistuneet. Yritin olla tarkka, mutta anteeksi jos täällä on joku virhe! Jos vielä haastepostauksia tulee, otan ne mukaan myöhemmin tavalla tai toisella. Ilmoittakaa minulle, jos joku vielä postaa!

Tervetuloa uudet lukijat!

Sokerikuorrutusta kivikkopihalla

Jo jonkin aikaa (liian pitkään!) ollut leuto sää ja lunta aivan olemattoman vähän. Jokin aika sitten kuitenkin oli aamulla vielä kasvit sokeroitu kauniisti heikon pakkasyön jäljiltä. Luonto kuorrutti pihassa kasvavan komean  maksaruohon kukinnot  näin nätiksi!

Pihan tuijat saivat myös kimalletta oksillensa

Kiven päällä kasvava sammal oli soma sekin.

Serbiankuusen oksa kiveä vasten.

Tuiki tavallinen lyhty näytti kauniimmalta. Sisällä oli vielä joulusta jäänyt, loppuun palanut kynttilä.

Lintulaudan katto oli kuorrutettu.

Harmi, ettei kuvia voinut laittaa suurempina. Yksityiskohdat olisivat erottuneet paremmin. Uusia kimalteita odotellessa!