Astinkivet - mikä etäisyys?

Pihassani kiemurtaa kaksikin kivipolkua. Kumpikaan niistä ei ole valmis, koska ne ovat hakeneet paikkaansa. Näitä kuvan kiviä en ole edes upottanut vielä.

KYSYMYS: onko olemassa jotain suositusta, kuinka kaukana kivet pitäisi olla toisistaan? Tarkoitan sitä, että niillä olisi luontevaa kävellä.

Toinen polku (alakuva) on keskeneräisenä ollut jo käytössä. Niihin kiviin eivät askeleet oikein sovi enkä ole upottanut kiviä kunnolla. Pikku koirani käyttää niitä kyllä! Näyttää hassulta, kun se yrittää kävellä niillä luontevasti. No, en mitota niitä nyt koiralle vaan ihmiselle. Voinhan tietty kokeilla kävellä ja joku toinen laittaa merkit, mihin jalkani osuu.

PS Mies tekee taas pihassa töitä :) :) :) :) :) :)

Valmistumassa on pystypuut muurin viereen pergolan tyyliin. Pergola se ei ole, mutta en tiedä mikä. Näytän kuvan, kunhan se on valmis. Voi että!

Tunnustus

Sain Marilta, Puutarhaprojekti 2-blogista  tällaisen tunnustuksen. Kiinnitin hänen blogissaan aikanaan huomiota siihen, että hänellä on hieman samanlainen maku ja pihaansa tulossa samankailtaisia elementtejä kuin minulla. 

Jatkossakin olen lisännyt aina blogisuosikkeihini heitä, jotka tekevät vähän samaan tyyliin tai muuten vain viehättävät. On niin mukava saada hyviä ideoita blogeistanne. Seuraan teitä kaikkia, jotka suosikkilistassani. Monta hyvää ideaa on löytynyt mm seuraavista seuraamistani blogeista:

http://sinisenoventakana.blogspot.fi/ - blogissa Sirkka näkee paljon vaivaa saadakseen kauniita kuvia blogiinsa. Sirkkaa paremmin tuntematta hänestä huokuu sydämellisyys

http://formaaki.blogspot.fi/ -blogissa Sussi postaa huumorilla. Kuvissa usein mukana orava-apulainen, joka on hieman hassu.

http://pikkuinenpuutarhani.blogspot.fi/ - blogista olen löytänyt paljon itseäni miellyttäviä yksityiskohtia. Puutarhaansa kuvailee Hortensia

http://nettimartan-pihapiiri.blogspot.fi/- blogissa postaa kekseliäs ja tomera martta. Fanitan marttoja.

http://puutarhanlumo.vuodatus.net/ -blogin löysin aika äskettäin. Olen nähnyt siellä monia viehättäviä yksityiskohtia.


Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
sen eteenpäin

Murkut

Siirsin tupaantuliaslahjaksi saamamme muurahaiset toiselle uudesta terasseista. Sopivat sinne mainiosti. Aluksi en oikein kovasti välittänyt näistä elukoista. Ne olivat ihan ok, mutta ei sen enempää. Olen alkanut pitää niistä varsinkin nyt uuden sijoituspaikan jälkeen. Eivät hullumpia kuitenkaan, eihän?

Muurahaisen päällä olevat kivet ovat irrallisia ja voin sen ulkonäköä muuttaa. Kivet ovat vielä niitä, jotka siihen alunperin asettelin.

Pelkään, että koirani satuttaa silmänsä murkun tuntosarviin. Olen yrittänyt kääntää tuntosarvia hieman alaspäin.

Pihan koristeita

Risut ovat oiva pihan koriste. Mielestäni ne sopivat minunkin pihani teemaan oivallisesti. Tämä tipunen on nököttänyt pihassani toista kesää. Talveksi olen vienyt sen varastoon. Risuisia lintuja voisi olla enemmänkin. Ehkäpä hankin ensi kesäksi.

Tämä kaunis risukoriste on tällä hetkellä vailla paikkaa. Nykyisen asuntomme oveen se ei oikein sovi. Edellisen asunnon ovessa se näytti oikein somalta. Olen yrittänyt sille paikkaa löytää. Se löytyy kyllä vielä.

Minua on alkanut kiinnostaa tehdä itse betonista jotain yksinkertaista. Betoni-jutskat sopisivat teemaani hyvin. Täytyy perehtyä asiaan ja katsotaan, jos jotain saisin aikaiseksi. Netistä varmasti löytyy ohjeita ym.Tietääkö teistä asiasta jotain?

Häiritseekö pihapiirissä jokin asia?

Häiritseekö teitä pihapiirissä tai sen ulkopuolella jokin asia?
Minulle on hyvin tärkeätä, miltä pihani (tietysti myös kotini ym) näyttää. Kaikki epämääräiset lauta- tai sorakasat pistävät silmääni joka kerta inhottavasti. Oman pihan siisteys ym on täysin (tai ainakin melkein) omassa hallinnassa.

Mutta entä, kun pari vuotta sitten istutettu pensasaita on vielä niin matala, että kaikki naapureiden hienot ja vähemmän hienot pihaviritykset osuvat aina myös minun silmiini? En voi asialle mitään muuta kuin sulkea silmäni ja yrittää hoitaa pensasaitaa siten, että se kasvaisi mahdollisimman pian. Mutta pensasaita kasvaa niin kovin HITAAAAAAAASTI!

Minua kauhistuttavia asioita ovat: ruma pyykkiteline, jossa liehuvat jos jonkin sorttiset lakanat, kalsarit ym. Entäpä sitten ne järkyttävän rumat lasten tramboliinit! Niitä tuntuu olevan joka pihassa. Jos minulla em. asioita itsellä olisi laittaisin ne kyllä jonnekin talon tai puiden katveeseen piiloon.

Toisaalta naapureiden pitää katsoa sen saman pensasaidan yli minun sora/kivipihaani! Kukkapaljouden rakastajan sydäntä varmasti raastaa moinen! No, pääasia kuitenkin on, että naapurit ovat ihan mukavia ihmisiä. Epäesteettiset seikat poistuvat aidan kasvamisen myötä ja mukavat ihmiset jäävät.

Solinaa

Viime vuonna ostamamme suihkulähde on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Sen karu muoto sopii pihan teemaan. Olen usein tehnyt pihatöitä sen solistessa.

Usein olen myös siirtänyt työhuoneeni pihalle. Solinan säestyksellä aurinkovarjon alla on mukava tehdä töitä. Välillä voi nostaa päänsä ja lepuuttaa katsettaan ympäristössä. Aivan kuin ei töissä olisikaan. Tylsäkin työ tuntuu miellekkäältä.

Veden solinassa on jotain tavattoman rauhoittavaa. Olen aikanaan harrastanut perhepurjehdusta. Silloinkin veneen keulan veden kohina kuulosti ihanalle. Varsinkaan kuin mitään muuta ääntä (moottorin esim.) ei kuulunut.

Mökillä: koskelo poikasineen

Tämä viehättävä perhe polski mökkilaiturimme vieressä aiemmin kesällä.  Kirjoitushetkellä poikaset ovat jo paljon isompia ja niitä on paljon vähemmän...

Eikö koskelo-äiti näytä kovin uupuneelta? No, ihmekös tuo villien lasten kanssa!