lauantai 24. helmikuuta 2018

Ruikutusta bloggaamisesta




Sain idean tämän kertaiseen kirjoitukseen tästä Mökki ja koti Ahvenanmaalla blogipostauksesta.

 Kuten tässä ahvenanmaalaisblogissa lukee tulee välillä itsekin mietittyä bloggaamisen mielekkyyttä. Postaaja  Krisse siellä harmittelee, että niin moni ei laita koskaan mitään kommenttia vaikka blogia lukeekin ikään kuin 'salaa'. Saman ilmiön olen huomannut. Yksi harmitus: on sellaisia blogeja, joiden kirjoittajat eivät koskaan vastaa yhteenkään kommenttiin kenellekään. Onko heille aivan sama lukeeko heidän juttujaan kukaan? Vai onko runsas lukijoiden määrä tehdä hieman ylimieliseksi? Ymmärrän kyllä, ettei kaikille ja aina ehdi vastata. Mutta ei koskaan?

On myös sellaisia bloggaajia, jotka vastaavat aina. Muutaman luettelen: Nettimartta, Navettapiika, Maatiaiskananen, Tuuli Annika.    Ja on muitakin. Anteeksi, jos jätin ahkeran vastaajan mainitsematta!

Itsestä tuntuu, että laittaa aina samoja kuvia ja kirjoittaa samoista aiheista. 'Eikö se muuta keksi?' Toisaalta blogi on itselle myös kuin päiväkirja. Sinne kirjoittaa suunnitelmistaan ja tehdyistä pihatöistä. Ainakin itse on kiva katsella, miten joku uusi kukkapenkki on alkanut kasvaa. Tai miten kotipihan pelkästä sorakentästä kasvoi nykyinen kivikkopiha.

Olen käynyt omaa blogilistaani läpi. Lisäsin kokeeksi joitakin mielenkiintoisen tuntuisia blogeja kokeeksi seurantaan (tässä on nyt tällä hetkellä bloggerissa jokin häiriö enkä saa kaikkia lisättyä). Jos teillä on tiedossa jokin kiva blogi, vinkkiä kiitos! Toisaalta poistin omasta listastani osan blogeista. Joko siitä syystä, ettei niihin juuri päivityksiä tule tai siitä syystä, etteivät koskaan vastaa kommentteihini. Tuskin jäävät minua kaipaamaankaan.



Olen mukana muuallakin netissä. Blogin oikeassa reunassa on linkit. Tulkaa sinnekin jos kiinnostaa. Jotkut teistä olen esim. Instagramissa ja Pinterestissä löytänytkin.

Oma, henkilökohtainen facebook-tilini on nimellä Hannele Laaksonen. Mieluusti otan teitä lukijoita kaverikseni! Jotkut teistä jo sitä ovatkin.

Tällainen ruikutuspostaus tällä kertaa. En kovin usein ruikuta. Sallittakoon tämä kerta! Ehkä ensi kerralla jotain positiivisempaa.

Nyt on rapsakka talvisää! Vauhdilla kierretään koiran kanssa kävelyt. Koirallakin on päällään takki, jota inhoaa syvästi.  



36 kommenttia:

Ansu/Tuuliannikantuvassa kirjoitti...

Kiitos Vilma tästä huomiosta, tuntui mukavalle. Olen kommentoinut ahkerasti, koska minua ihan oikeasti kiinnostaa mitä sinulle kuuluu, samoin kommentoin ahkerasti muitakin blogeja. Vastavuoroisuus kuuluu tähän hommaan, joten minäkin olen tehnyt hieman siivousta lukijoiden suhteen.
Sanon sinulle samaa kuin Krisselle. Kun itsestä tuntuu, että kirjoittaa samoista aiheista, niin lukijasta ei välttämättä. En voi muistaa, mistä bloggaaja on kirjoittanut vuosien aikana. Arkisetkin aiheet kiinnostavat, ei tarvitse olla mitään erityistä. Mukavaa pakkaspäivää sinulle ❤

Eeviregina kirjoitti...

Minua kiinnostaa blogeissa monenlaiset asiat, enkä muista että niissä olisi mitään toistoa jostakin aiheesta. Myös minulla on listallani monia blogeja, joissa ei ole enää mitään liikettä. Pitäisi poistaa ne ja taas toisaalta lisätä monta kiinnostavaa blogia, joita seuraan. Mutta mä en enää muista, miten toimia! Pitää pyytää mies apuun...
Tottakai haluan että olisi vastavuoroisuutta ja tympäsee, kun tiedän blogillani olevan runsaasti "salaisia" lukijoita. Edes arvonta blogissani ei tuo heitä esille. No onneksi siellä käy runsaasti uskollisia kommentoijiakin! Mukavaa viikonloppua ja loppukuuta, pärjäillään pakkasessa!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Ansu:juu, vastavuoroisuus kuuluu minunkin mielestäni tähän. Kiitos ahkeralle kommentoijalle! Samoja mietteitä kuin minulla, nousee silloin tällöin muidenkin bloggaajien postauksiin. Kaipa sekin kuuluu tähän! Pakkaspäivää (20 astetta meillä) myös sinne!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Eeviregina:kiitos kommentista! Blogisiivousta olen tehnyt. Jostain syystä en saa nyt lisättyä blogeja lukulistalleni. Bloggerissa lienee joku ongelma. Ollut jo monta päivää. Hyvää viikon vaihdetta!

Sussi kirjoitti...

vastavuoroisuus on minustakin bloggaamisen ydin. "Salaiset" lukijat eivät minua sinälleen haittaa, on varmasti monia syitä, miksi eivät kommentoi. Joku ei ehti, joku ei uskalla tai kokee, ettei ole mitään älykästä sanottavaa. Mutta jos olen saanut heille välitettyä edes pikku palasen ympäristöasiaa tai luonnon arvoa, niin erinomaista.

En ole huomannut missään toistoa. Blogikavereiden blogien lukeminen on ystävän luona kylässä käymistä. Jutellaan niistä asioista, jotka sillä hetkellä on mielessä.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Sussi:sinulla onkin usein ollut ympäristöasiat aiheena. Luettu on! Luonnonystävänä arvostan. Juu, ei hiljaiset lukijat kovasti häiritse. Kommentteihin vastaamattomuus joka kerta häiritsi niin paljon, että siivosin näitä pois listastani. Hyvää viikonvaihdetta!

Maatiaiskanasen Elämää kirjoitti...

Oi, kiitos Hannele <3
Kirjoita vaan jatkossakin tätä ihanaa ja oman näköistäsi blogia. Minulle ei ainakaan ole koskaan tullut mieleen, että toistaisit itseäsi <3
Viime aikoina itseäni on harmittanut tosi paljon, kun ole kerinnyt kommentoimaan blogeja juurikaan. Tänään olikin ihana, kun oli aikaa istahtaa koneen äärelle nauttimaan muiden kuvista ja kirjoituksista <3
Mukavaa viikonloppua Sinulle! ps. aina joskus ruikutus tekee hyvää ja samoja juttuja olen joskus pohtinut, ehkä muistatkin tietyn postauksen aiheesta ;)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maatiaiskananen:kiitos! Ymmärtäähän sen, että on työt ym. kiireet eikä aina ehdi. Mutta se, ettei koskaan... Hyvä välillä ruikuttaa, kunhan ei tavaksi tule!

Sametti Hortensia kirjoitti...

Minä pelkään olevani karsittavien listalla! Vastaan kyllä aina yleensä kommentteihin, mutta jumalattomalla kiireellä ja usein en ehdi kommentoimaan vaikka tahtoisin (lapset ja työ...). Nautin kyllä sinunkin blogistasi kovasti. Itse olen sitä mieltä, että aina saa ruikuttaa asiasta :) Minua uuvuttaa välillä blogien hurja kaupallisuus ja se mietityttää. Ja todellakin kommentteihin vastaamatta jättäminen on epäkohteliasta. Yhdessähän tämä puutarhablogimaailmaa pyöritetään (ihanaa). Mukavaa vkl sinulle ja koirallesi toivotellen!

Navettapiika kirjoitti...

Kiitos huamionosootuksesta :)
Kyllä, yritän vastata aina kommenttiihi, muutama kommentti on tainnu livahtaa ohitte. Vastaamine on kohteliasta, enkä varmastikkaa olisi kauvaa jatkanu plokkaamista, jos en olisi aiunuttakaa kommenttia saanu, vaikka siinä onki päiväkirijamaasuus mukana. Kommenttia on kiva saara. Täälä puutarhapualella on kommentit viälä nii positiivisia ja kannustavia. Ja monta hyvää vinkkiä on tullu ilimi kommenttikentän pualella.
Tunnustan, että käyn lukemas plokia "salaaki". Kaikkia vaan ei jostaki syystä tuu kommentootua. Useen syynä on aikapula tai aihehaun perustehella, jonku vanahan tekstin lukemine.

Nettimartta kirjoitti...

Kyllä, vastaaminen ja kommentointi ovat bloggaamisen sokeri ja suola, mielestäni.
Kun on blogannut pitkään, niin samat aiheethan siinä toistuvat, aivan kuin aurinko nousee ja laskee, mut haittaakse? Ei sunkas. Välillä voi huilia ja pitää taukoa, mutta kohta jo tulee blogikavereita ikävä ja eiku koneen ääreen ähertämään.
En ole tavannut teitä blogikamuja, mutta teistä on tullut hyviä tuttuja. Olen lyhytsanainen kommentoija (yleensä) ja en seuraa kovinkaan montaa blogia, niitä tuttuja vaan. Pitääkin tässä reipastua ja käydä visiteeraamassa ihan uppo-oudoissa blogeissa. Aurinkoa ja kevätmieltä!

Riina kirjoitti...

Minä koen myös, että vastavuoroisuus ja ajatusten vaihto on tärkeä osa bloggaamista. Mutta kaikki eivät tosiaan halua, ehdi, jaksa tai muuten vaan kommentoi. Sekin suotakoon. Tiedän esimerkiksi jotain omia asiakkaitani, jotka lukevat blogia säännöllisesti ja uskollisesti, mutta eivät koskaan kommentoi tai muutenkaan reagoi. Mutta antavat positiivista palautetta livenä. Sekin tuntuu hyvältä.

Kuulin kerran sellaisen suhdeluvun blogin kommentoinnista, että 1/100 postauksen lukijasta kommentoi. Luulen, että tuo suhde on kuitenkin keskiarvoa korkeampi puutarhablogeissa. Minusta meillä puutarhaihmisillä on ihanan lämmin, kannustava ja positiivinen yhteishenki. On ollut ihana tutustua tätä kautta niin moneen puutarhanystävään ja huipputyyppiin!
On ollut kiva tutustua myös sinuun ja ihaniin ideoihisi! <3

Kivisen Vilma kirjoitti...

Sametti Hortensia:no, en todellakaan sinua karsi!! Ymmärrän hyvin ihmisten kiireisen arkielämän. Ei tässä siitä ole kyse. Minä jätän yleensä myös kommentoimatta silloin, kun huomaan että kysessä on jonkin tuotteen myyntipostaus. Hyvää viikonvaihdetta sinulle!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Navettapiika:käyn minäkin lukemassa salaa. Jos mitään kommentoitavaa ei ole niin mitä sitten turhia! Ainahan kaikki aiheet eivät itse kiinnosta! Jos joskus jää kommenttiin vastaamatta, niin nouhätä! Hyvää viikonvaihdetta!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

VAikka en vastaa kaikille kommentoijille erikseen, luen kyllä aina KAIKKI kommetit ja minusta on ihanaa, että blogissani käy paljon lukijoita, jotka jaksavat vaikka pienen viestin jättää. Heille yritän minäkin aina merkin käynnistäni jättää.
JOtenkin vaan tuntuu, että välillä menee liikaakin aikaa näihin blogien seuraamisiin, joita minäkin tykkään seurata...ja niitä ON paljon.
Krissen blogi yksi kauemin seuraamani.
Olenkin miettinyt, että pitäisikö pitää vaikka vähän taukoa välillä..:)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Nettimartta:kevätmieltä sinne myös! En minä toisten blogeissa ole näitä aiheiden/kuvien toistumisia huomannut. Itsestä vaan tuntuu, että laitan samoista paikoista kuvia ym. Ei tätä blogimaailmaa ilman voisi olla! Varsinkin tällaisena kautena, kun ei pihatöihin pääse muuta kuin lunta luomaan! Hyvää viikonvaihdetta!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Riina: yksi sadasta! Tuntuu, että tosiaan olisi enemmän. Onneksi.Ideoitahan näistä saa. Kuten se, että keksin sinun blogistasi tehdä pienen mehikasvinurkkauksen omaan pihaani. Tarkoitus olisi ensi kesänä laajentaa. Toivottavasti selviävät tuolla lumen alla!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Hannele: voihan kommentteihin vastata niinkin, että seuraavassa postauksessa kiittää edellisen postauksen kommentteja! Jos kommentteja on paljon, näin täytyykin tehdä. Varsinkin, jos oma aika on rajallista.

Cheri kirjoitti...

Vuorovaikutus on blogin suola, vain keskustelemalla tullaan vähitellen ystäviksi. On ollut hienoa tutustua moniin kivoihin tyyppeihin blogin kautta ja kommentteihin vastaaminen on olennainen osa bloggaamista. Mutta ymmärrän, ettei joillakin aika riitä jos kommentteja on satoja.
Vastaamattomuus saatetaan kokea välinpitämättömyydeksi vaikka ei ole sellaiseksi tarkoitettukaan.
Jos itse ilahtuu kommentista, toki sellaisella haluaa ilahduttaa myös toista.
Jotkut blogit ovat niin raskaita suurine kuvatiedostoineen ja runsaine linkkeineen, ettei kommentointi mobiililla usein onnistu vaikka haluaisikin viestin jättää.
Minua ei haittaa vaikka blogiani luetaan "salaa" jättämättä jälkeä käynnistään, onhan se julkinen ja lukijat käyvät siellä eri syistä.
Iloista bloggaamista, juuri arjen asiat ovat kiinnostavia!

kristiina kortelahti kirjoitti...

Tuopa taisi jäädäkin minulta rutisematta" että harmittaa jos bloggaaja ei vastaa saamiinsa kommentteihin. Ja vielä enemmän harmittaa, jos kyseinen bloggaaja on jo kirjoittanut uuden postauksen eikä siltikään ole vielä vastannut edellisen postauksen kommentteihin. Miten aikaa riitti sen tekemiseen joa ei ehdi/viitsi vastata kommentteihin. Näitä onneksi on aika harvoin.
Kiitos kun linkkasit blogiini ja oikein kivaa viikonloppua sinulle!

Pirjo/Tuplasti terapiaa kirjoitti...

Minua itseäni oma blogini joskus tympäisee. Sitä samaa jaanausta kotipihan laitosta, mutta joo.. uusi puutarhakausi taas tulossa ja blogi on tosiaan vähän kuin päiväkirja.
Minusta bloggamisessa on tärkeää juuri vuorovaikutus. Pyrin itse aina vastaamaan kommentteihin ja käymään vastavierailulla. Olen aika hidas ja huono kirjoittaja, mutta vähintään kiitän blogiani kommentoinutta hymynaamalla...
Seuraan montaa blogia, joten en millään ehdi kommentoida jokaiselle. Eikä minua hiljaiset lukijat hait. Jos joku jonkun vinkin löytää niin hyvä niin :)

Kivisen Vilma kirjoitti...

Cheri:kuten sanoit:vuorovaikutus on blogin suola. Minullakin on monia tuttuja täällä vuosien varrella tullut. Ihan kuin tuntisin heidät oikeasti. Jossain määrin vähän tunnenkin. Minä en juurikaan halua puhelimella blogeja katsella, juuri mainitsemistasi syistä. Hyvää viikon vaihdetta!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Kristiina: sinun kirjoituksesi innoitti minua kirjoittamaan omani. Tämähän on juuri sitä vuorovaikuttamista! Kiitos ideasta ja hyvää viikonvaihdetta!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Pirjo:oma blogisi tympäiseen! Pihakuvasi ovat niin inspiroivia. Joitakin ideoita sinulta löytänytkin. Kaipa sitä itse katsoo omaa blogiaan erilailla kuin toiset.Hyvää viikonvaihdetta!

Between kirjoitti...

Huh, pelästyin, olenko kommentoinut liian vähän tai harvoin!
Minusta kommentointi on olennainen osa blogielämää ja iloitsen kovasti siitä vastavuoroisuudesta, jonka kommentointi tähän harrastukseen tuo. Seuraan runsasta määrää blogeja ja yritän ehtiä kommentoimaan edes muutamalla sanalla. Enpä ole tullut ajatelleeksi, että hymiöllä voisin osoittaa käyneeni lukemassa silloinkin, kun ei syystä tai toisesta ehdi/jaksa laajemmin kommentoida. Usein luen blogeja tabletilla iltaisin sohvalla istuen. Tabletilla kommenttien kirjoittaminen on välillä tuskastuttavan hidasta ja virheitä tulee paljon (kiitos ennakoivan sanasyötön). Toisinaan olisi sanottavaa paljonkin, mutta teknikan sujumattomuus uuvuttaa. Yritän myös olla tasapuolinen ja ymmärrän, ettei kaikki ole samanlaisia "lörpöttelijöitä", kuin minä.

Hyväksyn myös sen, ettei kaikki kommentoi. Joku voi nauttia lukemisesta ja kuvien katselemisesta. Itsestäni tiedän, että kiireessä, väsyneenä tai vaikkapa apeana ei juttua tule.

Toistoa ja jankkaamista varmasti löytyy vähän jokaisen blogista silloin tällöin. Minkä sille mahtaa, että näin talvella varsinkin puutarhablogien aiheet ovat vähissä. Tämä blogielämä on mukava harrastus ja tänne mahtuu monenlaista kulkijaa. Osa tulee ja menee, osa jää.

Aika monta postausta tein omaan blogiini, ennen kuin se ensimmäinen kommentti tuli. Lähdin kirjoittamaan blogia lähinnä kokeilumielessä ja ajatuksena tehdä siitä jonkinlainen päiväkirja, johon saisin ympättyä kuvia mukaan. Minulla ei ollut blogin suhteen kovin kummoisia odotuksia,mutta voi, miten iloiseksi se ensimmäinen kommentti minut tekikään. Blogi on temmannut mukaansa ja täällä on aivan ihania ihmisiä. Välillä tympii ja jopa blogin lopettaminen käy toisinaan mielessä. Sitten se huono päivä vaipuu unholaan ja taas blogi päivittyy.

Toivon sinun blogielämällesi kaikkea hyvää. Ainon lukea sitä jatkossakin. Toivotan myös mukavaa viikonloppua!

Maatuska kirjoitti...

Saa välillä purkaa sydäntään ja ruikuttaa, se tekee hyvää!
Minäkään en aina vastaa kaikkiin viesteihin, yritän kuitenkin. Ongelmman ratkaisut ym. aiheet kiinnostaa ja silloin käy myös lukemassa kommentit. Sitten saattaa käydä niin, että teen postauksen ja voi olla etten käy viikkoon, jopa pariin blogissa. Sitten ei enää tule vastattua, vaikka varmaan pitäisikin.

Hiljaiset lukijat ovat ilmeisesti jokaissa blogissa läsnä, sekin heille suotakoon. Kaikille kirjoittaminen ei ole niin helppoa.

Itse käyn ehkä kerran, pari vuodessa läpi oman blogilistani. Ellei tietyssä blogissa ole ollut toimintaa puolen-vuoden aikana, se saa lähteä luettavien listalta.

Monesti löytyy kiva blogi ja sitä haluaisi seurata, mutta siihen pitäisikin liittyä omalla nimellä :/ Hmn, en kai osaa tätä teknologiaa niin hyvin, nimimerkki riittäisi. Näin menee monta mukavaa blogia ohi. Joihinkin ei voi liittyä, toisiin ei anneta lukulupaa jne.

Usein etsin muiden blogeista uusia tuttavuuksia ja saatan käydä sivuja katsomassa ja lukemassa, joskus kommentoinkin.

En ole vielä kertaakaan törmännyt epäystävälliseen bloggaajaan tai kommenttiin :D

Tillariina K. kirjoitti...

Mun blogi on silleen tylsä, että ei monetkaan kysele mitään! :) Jokaisesta kommentista olen tosi iloinen. Lukijoita on, mutta minusta tuntuu, että moni on jo lopettanut blogin pitämisen aikojen alusta. Yritän vastata heti sillä, olen huomannut sen tosiasian, että muisti ei oo entisensä!

Piparminttu kirjoitti...

Täällä yksi sellainen "salalukija" :D Usein käy niin, että en keksi mitään fiksua sanottavaa, joten jätän kommentoimatta, vaikka olisinkin tykännyt postauksesta. Usein myös luen blogeja pikaisesti junassa puhelimella, jolloin kommenttien näpyttely on hiukan hidasta ja haastavaa.
Mutta kommentit ovat ehdottomasti bloggaamisen suola. Omassa blogissa pyrin aina vastaamaan jokaiseen kommenttiin sekä käymään myös parhaani mukaan kommentoijien blogeissa. Koen, että bloggaamisesta ei kuitenkaan saa tulla pakote tai suoritus, joten täytyy mennä oman aikataulun ja ehtimisen mukaan.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Eeva Viherrin kirjoitti...

Ensivierailulla blogissasi! Näyttää kivalta (vähän selailin) ja ryhdyn lukijaksi. Minä olen vasta aktivoitumassa bloggaajana, tule kurkkaamaan: Viherrin

Kivisen Vilma kirjoitti...

Between:kiva, kun vastasit ja vielä noin pitkästi! Sinun blogissasi tulee säännöllisesti käytyä. Ymmärrän, että esim. tabletilla on hankala kirjoittaa eikä aina tarvitsekaan! Hyvää sunnuntaipäivää.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Maatuska:en ole minäkään juuri koskaan törmännyt epäystävälliseen kommentointiin. Yleensä täällä elellään ihan positiivisessa hengessä. Hyvää sunnuntaita!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Tillariina: olen joskus blogissasi käynytkin. Sinullahan on niitä tosi hienoja luontokuvia! Ehkä ihmiset käyvät niitä vain ihailemassa, mutta eivät sano mitään. Tunnustan:näin minäkin olen tehnyt!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Piparminttu:sen kun olet salalukija! Jos ei ole mitään kommentoitavaa, turha silloin kommentoida. Tarkoitin sitä, että jos ei koskaan vastaa kommenttiin tai ei koskaan itse kommentoi. Hyvää sunnuntaita!

Kivisen Vilma kirjoitti...

Eeva Viherrin: tervetuloa lukijaksi! Täytyypä käydä kylässä myös sinun luonasi! Hyvää sunnuntaita myös sinulle!

OLI AIKA - Titta kirjoitti...

Niin paljon painavaa asiaa, että pitää lukea oikein uudelleen ja uudelleen. Olen huomannut moni samoja asioita bloggaamisessa kuin sinä. Sinulla on tosin vielä pidempi bloggaustaival, joten asiat varmaan saavat silloin myös erilaista perspektiiviä.

Bloggaamisen hauska puoli on se, että se toimii tavallaan myös päiväkirjana ja tavallaan sieltä voi hakea niitä tärkeitä asioita, kun jotain kaipaa. Tämä on hauska harrastus, mutta törmäähän sitä moneen matkan varrella. Jotkut asiat kannustaa ja jotkut ei. Itse koitan taas aktivoitua hiljaisemman syksyn ja joulunajan jälkeen ;) Nimenomaan kommentoinnissa.

Kivisen Vilma kirjoitti...

Oli aika:Hyvä, jos herätti ajatuksia!