Kun aloimme mökkeillä täällä piha oli aina ollut luonnontilaisena. Luulin, että jatkan sitä perinnettä! Monta vuotta niissä ajatuksissa menikin. Johtuneeko teidän blogienne lukemisesta vai mistä, mutta yhtäkkiä aloinkin tehdä kukkapenkkejä! Aluksi vähän yhtä, joka laajeni ja laajeni. Sitten tein uusia kukkapenkkejä uusiin paikkoihin! Kamala työ oli käsin kaivaa tuolta nurmettuneesta pihasta multakerrosta esiin! Tontti on iso, joten sain kottikärryillä vietyä kuorman jos toisenkin piiloon tontin laidoille. Ja iltaisin Voltarenia kipeään kyynärpäähän! Kuvan saunarakennus on meidän tekemä. Sen tieltä purettiin huonokuntoinen sauna. Rakennuksessa on vierashuone yöpyville ystäville.
Tähän kohtaan aloitin kaivaa myöhemmin Eteläpenkiksi nimeämääni aluetta. Siinä oli vain loputtomasti tuota nurmea, yksi saniainen kasvoi siinä. Saniaisen olen toistaiseksi antanut olla. Takana näkyy vähän ns metsäpuutarhaksi nimeämääni hämärää pihan osaa siitä oma postauksensa
Sitten aloin kaivaa! Tontilla on paljon kiviä. Se on sekä huono että hyvä asia. Aina kaivellessa lapio osuu kiveen. Näitä kiviä olen käyttänyt hyödyksi. Kuvan paljastuneita kiviä en kaivanut enempää. Vaikuttivat melko suurilta. Annoin niiden jäädä näkyviin.
Kaivuualue laajeni aina vaan! Keskelle tein polun. Polun toisella puolella on luonnonkukkia. Ainakin vielä. Harkinnassa on niiden siirto toiseen paikkaan. Loppukesästä luonnonkukka-alue ei ole kovinkaan kaunis.
Penkin toiseen reunaan tuotiin kiviä muualta kuvassa olevan kukat jatkaneet matkaansa kuvan oton jälkeen. Näyttää vähän ankealta! En ole noihin liljoihin kovinkaan ihastunut.
Ja minähän tyttö vaan kaivelin lisää! Sitten aloin istuttaa kukkia. Osan ostin. Paljon sain ystäviltä tuliaisina. Muistan aina kukkia katsellessa niiden antajaa. Multaa turhan paljon vielä näkyvissä kukkien välissä. Kuvassa belliksiä.
Värimaailmaani: punainen ketoneilikka. Ns. joulun punaisesta en pidä.
Sininen on lempivärini. Kovin moni kukka ei ole sen värinen. Kuvassa italiankello.
Hieman violettiin vivahtavat käyvät myös. Tässä verikurjenpolvi.
Huomasin pian antavani kukkapenkeille myös nimet. Tämän alueen nimesin Eteläpenkiksi sen sijainnin mukaan. Paikka on aurinkoinen eikä varjoa paljoa ole.
Seuraavissa postauksissa kerron muiden, pienempien alueiden rakentamisesta. Kun ei pihatöihin pääse lumen takia, täytyy postailla näitä vanhoja tekemisiä. Kylmiä öitä ollut, vaikka päivällä on aurinko paistanutkin. Päivisinkin silti melko viileätä.
Tervetuloa uudet lukijat!
Tervetuloa uudet lukijat!