Joutsenet kailottavat järvellä joka vuosi. Näitä ei voi olla kuulematta! Kuuluu alkukesään tämä ääni.
Alkukesästä järvivesi oli todella korkealla. Vesi nousi alapihalle. Sorsapariskunta ui siellä koivujen välissä! Myös kalat hyppivät puiden lomassa! Oli aika erikoinen näky!
Yksi kirjosieppokoiras oli todella sinnikäs puolison haussa. Lauloi kolme viikkoa lennellen pöntön luota toiselle. Lopulta onnisti ja rouva alkoi rakentaa pesää korsi kerrallaan. Muutama rouvaehdokas kävi vierailulla aikaisemmin, mutta ei vaan natsannut. Sieppokoiras vaikuttaa hyvältä perheenisältä: vie rouvalle ruokaa pesään ja pari kertaa olen nähnyt sen rouvaa ruokkivan puun oksalla. Osallistuu ahkerasti myös poikasten ruokintaan.
Yksi mustarastas pesi alkukesästä puukatoksessa, jota emme pystyneet käyttämään. Toisella mustarastaalla oli pesä toisessa puukatoksessa. Loppukesästä tämä kuvan mustarastaan näin varmaan kaksikymmentä kertaa päivässä. Alkoi oikein naurattaa, kun aina se ilmestyi jostain!
Räkättirastaat. Hmmm! Täytyy sanoa, etten ole kovin ilahtunut niiden runsaudesta. Niitä säksättää enemmän kuin edellisinä kesinä. Sitten ne syövät pihasta mustikkani ja kakkaavat sinistä kakkaa terasseille, portaisiin...
Harmaasiepot tulivat, kuten joka kesä. Ne haluavat pesiä rakennuksissa. Niille on tehty oikeaoppinen pönttökin, mutta se ei vaan kelpaa! Menivät samaan paikkaan kuin aikaisempinakin kesinä: saunan kurkihirren päälle. Sieltä nämä taidokkaat lentäjät tekevät ruoan hankintamatkoja pihapiirissämme. Niiden lentelyä on kiva seurata.
Talitiaisella on pesä samassa pöntössä, jossa on talitiainen pesinyt melkein joka kesä. Poikasten vikinä kuuluu sieltä usein. Muutaman poikasen oksalla näinkin ennen kuin emo vei ne metsään.
Peipponen lauloi vielä myöhemmin kesällä pihapiirissä kirkkaalla äänellä. Kauempaa kuuluu toisen peipposen ääni,johon tämä meidän aina vastaa! Ihmettelin tätä laulamista, joka oli tauollakin kevään jälkeen. Luin lintukirjasta, että tekee parikin pesyettä kesässä. Ehkä siitä johtuu nämä toisen kierroksen laulut?
Punarinta näkyy silloin tällöin ruokaa etsimässä. Nyt ei ole takavuosien hyvin kesyä punarintaa pihassa. Loppukesästä puista ja pensaikoista kuului tuttu punarintojen ritisevä ääni.
Puukiipijälle tehty oma pönttö, mutta sitä ei ole tänä vuonna näkynyt.
Ihanien kuikkien ääni kaikuu järvellä usein. Näistä aroista linnuista hankala saada kuvaa, kun ovat vielä melko värittömiäkin.
Telkkiä näkyy jonkun verran, mutta ei niin paljon kuin aiemmin. Niillekin tehty oma pönttö, joka ei ole koskaan kelvannut. Rannassa ui jokakesäiseen tapaan myös tukka- ja isokoskeloita.
Härkälinnun persoonallinen laulu kuuluu joskus järveltä. Sitä ei onnistu juuri koskaan näkemään.
Käpytikan ja palokärjen puun nakutus kuuluu usein.
Västäräkki keikuttelee laiturilla. Usein sen näkee sieppaavan hyönteisiä aivan veden pinnasta.
Mehiläiset suristelevat pihan kukissa. Tekevät tärkeätä työtä!
Perhoslajeja näkynyt muutama, mutta lisääkin saisi olla.
Hyönteishotellit, onko niissä asukkaita? Tässä K-hyönteishotellissa näkyy asukkeja. Olin kerran vieressä todistamassa, kun kiinni muuratusta aukosta kaivautui esiin jokin elukka.
Hyttyset! Niitä ollut aivan riittävästi tänä kesänä. Enemmän kuin riittävästi1
Kettu kuljeskeli alkukesästä rannassa. Millähän asialla?
Oravia ei ole näkynyt entisten vuosien tapaan. Yksi orava pilkahtelee silloin tällöin oksistossa. Loppukesästä niitä näkyy enemmän, kun pähkinäpensaisiin tulee pähkinöitä. Mutta pähkinähakkeja en ole nähnyt. Ne yleensä tulevat pähkinöitä syömään syksyllä.
---------------------
Joku kysyi, mikä perhonen tuolla yhdessä kuvassa on. Se on ehkä haapaperhonen. Kävin katsomassa sitä
Luontoportti-nimiseltä sivulta. Sieltä käyn aina tarkistamassa eläinhavainnot, joista en tiedä. Suosittelen!