sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Uuden aloitus

Olen uusien alkujen ystävä ollut koko ikäni. Sellaiseksi voitanee laskea muutaman päivän päästä alkava uusi vuosi!

Vuosi 2020 on ollut ihmisille raskas johtuen rankasta kulkutaudista ja maailman ja Suomenkin ikävistä tapahtumista. Huomaan noiden seikkojen jossain määrin saaneen omankin mielen hieman matalaksi. Ihanaa aloittaa taas uuden vuosiluvun kirjoittaminen!

Tuleva vuosihan on se, jolloin edessä on uusi puutarhakausi! Eipä mene kauaa, kun blogeihin ilmestyy ensimmäiset taimenkasvatuspostaukset. Vaikken taimia kasvatakaan, on aika alkaa pohdiskella tulevan kesän pihapuuhia. 

Yläkuvassa etupihamme kausivaloja.

Yläkuva nykyisen kotikaupunkini keskustasta, joka sijaitsee kolmen kilometrin päässä kodistani. 

Parempaa vuotta 2021!

maanantai 21. joulukuuta 2020

Joulun aikaa

 

Toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa! Blogeissa ollut niin hiljaista, että itsekin olen postaillut vähemmän. Jospa ensi vuonna meno sitten piristyisi!

 

 
En voi itseäni jouluihmiseksi kutsua. Vietetään meilläkin joulua, mutta aika matalalla profiililla. Yksi asia, mistä itselle tuli hyvä joulumieli liittyy yllä olevaan kuvaan. Läheisen vanhusten hoivakodin seinässä oli lappu, jossa pyydettiin lähettämään sinne joulukortteja. Etsin varastostani aiheeseen liittyvää materiaalia ja askartelin joulukortteja. Enpä ole tuossakaan puuhassa ollut enää vuosikausiin. Korteista tuli melko perinteisiä, mutta tässä tapauksessa saattaa olla hyväkin asia. Tulostin korttien sisään vielä netistä löytämiäni joulurunoja. Poimin sellaisia, missä ei puhuta pukista eikä tontuista mitään. Viimeksi mainitut eivät ole oikein minun makuuni. Sitten koiran ulkoilutuslenkillä pudotin kortit hoivakodin postilaatikkoon. Hyvä mieli jäi itselle ainakin tästä. Toivottavasti ilahdutti myös vanhuksia.
 

perjantai 11. joulukuuta 2020

Sinivalkoista -haastepostaus minultakin

 

 Between Rikkaruohoelämää-blogista antoi  Sinivalkoista -haasteen minullekin. Haasteesta on tullut jo perinne juhlistaa lähestyvää Suomen itsenäisyyspäivää. Haasteen on laittanut liikkeelle Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogin Tiiu ja ideana on löytää kuvia, joissa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa.

Otin haasteen vastaan. Omissa kuvissani on mm. lintuja ja kukkia mökkiympäristöstä. Kotipiiristä löytyy myös vaadittuja värejä: valkoinen on minulle väri ja oleellinen osa sisustustani. Valkoisen lisäksi väripilkkuja siellä täällä mm. niitä sinisiä. Eipä sanoja tämän enempää näistä kuvista. En haasta ketään, kun tämä näyttää kiertäneen jo aikalailla.  



 

 


 










 

lauantai 5. joulukuuta 2020

Kuulokkeet korvilla

 

Näin talviaikaan istuskelen usein nojatuolissa kuulokkeet korvilla virkaten. Mielenkiintoista istua siinä ja olla ihan muissa maailmoissa!

Sain juuri äsken kuunneltua takavuosien Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajan Ulla-Lena Lundbergin kirjan Jää. Koukutti täysin! Kertomus sijoittuu Ahvenanmaan ulkosaaristoon ja sen asukkaiden elämään. Voin helposti samaistua siihen, koska ulkosaaristo on minulle erittäin tuttua parinkymmenen vuoden purjehdusharrastuksen myötä. Tokikaan talvesta en siellä tiedä mitään, mutta voin vain kuvitella, millaista se on!

Kiinnyin yhteen päähenkilöön niin paljon, että tulin oikeasti surulliseksi hänen menehdyttyään! Miten kauniisti kirjailija oli kuvannut hänen kuolemansa! Näin voin sanoa, vaikka kuulostaakin karulta! Finlandia-palkinto tuli ihan ansaitusti!

Sitten piti etsiä uutta kirjaa. Olen koonnut itselleni talteen  kirjojen nimiä, joista voisin olla kiinnostunut. Betweenin blogissa Rikkaruohoelämää kerrottiin yhdestä kirjasarjasta, joihin olin törmännyt etsiessäni lukemista äänikirjoista. Olin ne ohittanut hetken emmittyäni. Taidanpa palata näihin uudelleen, kun Between niitä kehui. Sehän ei vielä tarkoita, että minä pitäisin. Silti vinkkejä on kiva saada. Dekkareista en pidä ja niitä tuntuu olevan tarjolla vaikka kuinka! Eli ovat suosittuja, vaikkei minulle iske ollenkaan.

Yksi yritelmäni oli kuunnella tämän vuoden Finlandia-voittajan Anni Kytömäen Margarita. Ei vaan lähtenyt! Ehkä olisi pitänyt sinnikkäästi lukea pidemmälle! Tähänhän voi palata myöhemminkin, jos siltä tuntuu.

Virkkuu on aina kädessäni, vaikka pää seikkailee jossain ihan muualla!


Saatiinhan ne Linnan juhlat kuitenkin! Tässä pukuloistoa sieltä. Puvut tehnyt mm. oikeisiinkin juhliin pukuja tehnyt Aurora Raiskinen ja moni muu. Aika hienoja!  Hyvää itsenäisyyspäivää!

perjantai 27. marraskuuta 2020

Oi, marraskuu!

 

Marraskuu on kohta taputeltu (mitähän tuokin sanonta tarkoittaa?). Minulle se ei ole mitenkään kamala kuukausi. Marraskuullakin on puolensa.

Rikkaruohoelämää-blogissa oli postaus marraskuusta. Huomasin sen ilahduttaneen minua. Siitä inspiroituneena päätin postata tuosta synkeäksi koetusta ajanjaksosta. 

Mieleni teki ruosteista 'palloa' kotipihan kivikkoon. Taitava mieheni sen minulle tekikin. Ruostumisen se on jo aloittanut, liian kirkkaana se ei pihaani sopisikaan.

Lintujen lisäksi pihassa käy orava, joka usein käy juomassa tuosta tekemästäni betonivadista.

Marraskuu on tervetullut ajanjakso. Silloin on levon ja seesteisyyden aika. Silloin hengähdetään. Mennätohottaa  kerkiää sitten valoisina kuukausina senkin edestä!

 Marraskuu on hyvää aikaa suunnitella tulevia juttuja, jos jaksaa. Jollei jaksa, suunnitellaan sitten myöhemmin.

Talvikuukaudet ovat uusien reseptien kokeiluaikaa keittiössäni. Mieheni teki tällaisen kauniin morttelin mausteiden hienontamiseen.

Keittiöstä puheenollen: aina aloittaessani raastaa juustoa, kuuluu asunnosta heti kynsien rapina ja tämä nelijalkainen tulee paikalle odottamaan, että lattialle tipahtaisi jotain. Saattaa tipahtaakin joko vahingossa tai tahallaan.



Ompelulle on aikaa talvikautena. Virkkaamisen lisäksi ompelen jotain yksinkertaista, kuten tässä eli teen käyttämättömistä vanhoista pyyheliinoista tyynynpäällisiä sänkyyn. Talvella tekee paljon sellaista, mitä kesällä ei. Ompelukone pysyy koskemattomana kesäkuukaudet.

Blogeissa nyt hiljaista. Itsekin mietin, että viitsinkö mitään julkaistakaan. Pian alkaa joulukuu, onko se parempi kuukausi? Tosin korona kurittaa nyt maailman väkeä. Elellään vaan viisaasti, niin kyllä me siitä eroon päästään!

maanantai 23. marraskuuta 2020

Kasvisruokia marraskuussa

 

Nyt tehdään ruokaa kasviksista! Meillä syödään melko monipuolisesti kaikenlaista.

 

Kasviskiusaus

1 porkkana
1 palsternakka
5 perunaa
1pieni kukkakaali 
pala
purjoa
 
2 valkosipulinkynttä
250 g juoksevaa sulatejuustoa, esim. Koskenlaskija ruoka
Mifu-rae
1½ dl vettä
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria

Basilikaöljy

1 ruukku  basilikaa
2 rkl kapriksia
1 dl oliiviöljyä

Hienonna sipulit. Raasta porkkana ja palsternakka  karkeaksi raasteeksi,
perunat ohuiksi suikaleiksi, kukkakaali pieniksi paloiksi.  Paista  kasviksia öljyssä pannulla n. 5 min. Kukkakaalia paistoin n. 10 min. Siirrä uunivuokaan.  Mifu-raettakin paistoin pannulla hetkisen.  Lisää pannulle vesi, mausteet ja sulatejuusto. Kaada seos vuokaan.  Paista 200 -asteisessa uunissa n.40 minuuttia.

Sekoita kaikki basilikaöljyn aineet sauvasekoittimen tasaiseksi.
Lusikoi öljy valmiin kasviskiusauksen päälle  tai tarjoa erikseen.

Kuvassa on kiusausta vain vähän. Unohdin kuvata kiusauksen uunista otettuani. Vuoka, josta oli jo ruokaa otettu oli aika epäsiisti kuvattavaksi. 

Tässä linkki Mifu-ruokarae, jos se ei ole ennestään tuttu

Boltsiperunat

keitettyjä perunoita
sipulia
Boltsi-kaurasiemenpyöryköitä
jalopenoa/chiliä
suolaa, mustapippuria

Keitin perunat ensin melkein kypsiksi. Paistoin ne pilkotun sipulin kera kypsiksi pannulla. Maustoin suolalla ja mustapippurilla. Jalopenoa tai chiliä aivan pieneksi pilkottuna sekaan. Lopuksi pilkoin Boltsi-pyörykät sekaan ja paistoin vielä hetken niin, että pyörykätkin lämpenivät. Ai, että oli hyvää ja helppoa!


Käytin pyöryköitä, jotka ovat tällaisessa pakkauksessa.

                                                                                     Keitto kurkuista

hieman voita tai öljyä
3 valkosipulinkynttä
kurkku
2-3 etikkakurkkua
valkopippuria, basilikaa, suolaa
8 dl liha/kasvislientä
1 tlk smetanaa


 Pilko sipulit ja kurkut. Sulata voi kattilassa ja paista kasviksia n. 10 min.
                                     Kääntele sipuleita, kurkkuja ja mausteita rasvassa 10 min.
                             Kaada pataan kasvis/lihaliemi. Anna kiehua hiljalleen vielä 10 min. Lisää lopuksi smetana. Tästä saa joko liha- tai kasvisversion valitsemalla joko liha- tai kasvisliemen.

Kurkkukeitosta unohdin sitten kokonaan ottaa kuvan sen valmistuttua!

Blogeissa on nyt kovasti hiljaista. Ihmisillä lienee jotain muuta tekemistä kuin oleskella somessa! Ruokaa nyt kuintekin pitää tehdä!

Marraskuu ja talvi ylipäätään on oivallinen aika kokeilla kaikkia uusia reseptejä keittiössä. Marraskuu ei ole ollenkaan ankea! Hyvää alkanutta viikkoa! Pysykää terveinä!

perjantai 13. marraskuuta 2020

Blogipostausta ruoanlaitosta

 

Blogiani seuranneille varmaan muistissa, että pidän ruoanlaitosta. Viime vuonna aloin postata puutarhailun lisäksi myös tästä aiheesta. Monet tuntuivat pitäneen ruokaresepteistäni, koska ilmoittivat kokeilevansa niitä. Mukava havaita! Keittiö onkin minulle mieluinen paikka.

 Kerään uusia ruokareseptejä kaiken aikaa. Löydän niitä netistä, aikakausilehdestä, blogeista ym. Kokeilen tehdä reseptiä väljästi soveltaen ruokaa oman makuni mukaan. Jos se maistuu, niin lisään ohjeen reseptikansiooni. Kyllä, minulla on reseptit ihan perinteisessä isossa mapissa ihan paperimuodossa! Muunlainen tallentamismuoto ei olisi toimiva. Joskus talletan kokeiltavan reseptin myös puhelimeeni, josta vilkuilen ohjetta kokatessa. Hyväksi havaittu päätyy sekin jo melko muhkeaan kansiooni.

Reseptien kokeilu on talviharrastus. Kesäisin on muuta puuhaa ja kokkailtua tulee silloin hyväksi koetuin ohjein.


 Keittiön ruokapöydän päällä roikkuu tämä valaisin. Pöydän ääressä syödään arkisin. Juhlapäivinä ja vieraiden tullessa katetaan ruoka olohuoneen ruokapöytään.

 

Yritän muistaa ottaa valmistamistani ruoasta myös kuvan. Usein havahdun siihen, että ruoka on syöty joko kokonaan tai astia räävitty ruman näköisesti. Ota siitä nyt houkutteleva kuva sitten! Mielestäni reseptissä pitää olla aina kuva.

 Uusi bloggerversio ollut käytössä jo jonkin aikaa. Ihan hyvin se alkanut toimia alkuhankaluuksien jälkeen.

 Yksi ongelma siinä yhä on: olen yrittänyt lisätä asetuksista blogin toiseksi kirjoittajaksi oman henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ( minähän postaan 'väärällä nimellä').  Ei onnistu millään! Jouduin aikaisemman toisen kirjoittajan (siis itseni) poistamaan, koska sähköpostiosoitteeni vaihtui. Mielestäni blogiin hyvä olla toisetkin valtuudet varmuuden vuoksi. Nyt siis vain yksi, kun en toista saa! Oletteko te bloginne ainoat kirjoittajat? Olen laittanut ongelmasta viestiä bloggerille tuloksetta.

Onko sinulla uudessa bloggerissa kaikki toimivaa ja  selvää? 

Oletko kokeillut antamaani reseptiä? Mitä pidit?

perjantai 6. marraskuuta 2020

Tirppoja ja yksi pörröhäntä

 

Näin syksyisin lintulaudalla käy paljon viherpeippoja. Talven edetessä niitä ei enää niin paljoa näy. Jonain aamuna oli hiemen luntakin lintumökin katolla.

Mitä tässä kuvassa tapahtuu? Antavatko virhepeipot toisilleen ruokaa? Nahistelevat?

Laudan viereiset kivet ovat lintujen levähdyspaikkoja. On siellä juoma-astiakin, josta voi hörpätä palan painikkeeksi vettä.


Ei linnut ainoita ruokailijoita olleet! Ihmeesti orava pääsee kipuamaan metallista lintulaudan jalkaa ylös.

Oravan ateriointi voi alkaa! Ei näytä tinttiä sen seura haittaavan!

 
Nyt on massu täynnä auringonkukansiemeniä!

Kaukana lännessä menossa melkoinen näytelmä! Mitenköhän päättyy? Ja koska? Mieluummin asun täällä Suomessa, jossa politiikka välillä ärsyttää, mutta ei ole noin päätöntä kuin tuolla Amerikan maassa.

perjantai 30. lokakuuta 2020

Leivoin makeaa ja suolaista

 

Ricotta-mantelikakku

4 kananmunaa
125 g  voita tai margariinia
2 + 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 sitruunaa
6 dl mantelijauhetta
250 g ricottajuustoa
 mantelilastuja ja tomusokeria pinnalle

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vaahdota voi ja 2 dl sokeria. Lisää vaahtoon vaniljasokeri ja keltuaiset yksi kerrallaan hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon mantelijauho.

Raasta hyvin pestyjen sitruunoiden kuori (3 rkl) ja 1 rkl mehua ja lisää ne taikinaan. Lopuksi ricotta.

Vaahdota valkuaiset ja lisää joukkoon 1/2 dl sokeria vähän kerrallaan, kunnes vaahto paksua. Lisää vaahto varovaisesti sekoittaen taikinaan.

Paista 175-asteessa keskitasolla n. 40-45 minuuttia. Jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria.

Sitruunoiden mehua jäi runsaasti jäljelle. Pakastin sen ja teen myöhemmin siitä sitruunakiisseliä tms.

Mantelijauhoa myydään meidän lähikaupassamme tämän näköisessä pussissa.

Tein samalla kertaa myös rieskoja. Toinen pellinen niitä jäi mielestäni liian vaaleiksi. Mutta ei hätää: ohjeessa sanotaan, että ne voi myös paistaa loppuun pannulla. Näin tein ja sain salaatin seuraksi lounaalla lämpimiä rieskoja suoraan paistinpannulta!

Toisen erän rieskoja paistoin tummemmiksi ja nämä ovat parempia. Mutta tulihan liian vaaleatkin pelastetuksi paistinpannulla!

Perunarieskat

6 dl perunamuusia
2 kananmunaa
2 tl suolaa
5-6 dl vehnä- tai grahamjauhoja (itse lisäsin vehnäjauhoihin 1 dl spelttijauhoja)

Sekoita perunamuusiin munat, suola ja jauhot. Levitä pellille lusikalla pieniä kakkaroita. Taputtele jauhojen avulla kakkuset tasaisemmiksi. Pistele haarukalla.

Paista rieskoja 225 -asteisessa uunissa reilut 10 minuuttia kunnes rieskat ovat saaneet hieman väriä. Voit myös esipaistaa rieskat uunissa ja paistaa valmiiksi paistinpannulla ennen tarjoilua.

Voi voidella voissulalla, mutta minä söin nämä Oivariinilla voideltuna eikä voisulaa tarvittu.

Leivonnat tehty viikonloppuna, jolloin siirrettiin taas kelloja tunnilla taaksepäin. Myös tätä keittön kelloa. Maailmassa on toki suurempiakin ongelmia kuin tämä, mutta on kellojen siirtely on tympeää ja vahingollistakin ihmisten ja kotieläinten hyvinvoinnille. Itsellä menee viikon verran, että pääsen oikeaan rytmiin takaisin ilman, että herään aamukolmelta!

perjantai 23. lokakuuta 2020

Nyt maistuu kuuma keitto!

  

Syksyn tulon huomaa siitäkin, että postausten aiheita löytyy muualtakin kuin puutarhasta! Innokkaana uusien reseptien kokeilijana jaan näitä kokeilujen tuloksia tänne myös. En ole mikään gourmetkokki, ihan tavallisia arkiruokia teen. Niillehän eniten käyttöä on!

Olen sosekeittojen ystävä. Niitä voi tehdä vaikka millaisin koostumuksin. Tässä varsiselleristä valmistamani keitto. En ole eläissäni kokeillut varsiselleriä! Vanhaksi piti elää, että tämänkin kokeilin!

Varsisellerikeitto  

1 varsisellerinippu (350–400 g)
3 kookasta perunaa

1
keskikokoinen sipuli
25 g
voita
¼ tl
suolaa
7 ½ dl
kasvislientä
1 dl
tuoretta persiljaa
1 ½ dl
kerma/ruokakermaa

Yleensä en laita ruokapöytään leipää tarjolle, mutta keiton kanssa leipä maistuu.  Kun kaapissa ei sopivaa leipää löytynyt, täytyy se tehdä itse! Minulla on yksi helppo ohje, jonka otan näissä tilanteissa käyttöön. Piadina on tämän italiaista alkuperää olevan leipäsen nimi.

Piadina

4-5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä

Sekoita 3 dl jauhoja, leivinjauhe ja suola. Lisää vesi ja öljy. Sekoita ja lisää jauhoja niin, että taikina irtoaa kulhon reunoista. Vaivaa taikinaa noin viiden minuutin ajan. Peitä liinalla noin kymmeneksi minuutiksi. Jaa taikina 4-6 osaan ja pyöritä palloiksi. Kauli taikina ohuiksi lätyiksi. Paista kuumalla, kuivalla, miel.valurautapannulla molemmin puolin.

Leivät voi myös täyttää erilaisin täyttein, mutta sopivat sellaisenaan juuri keiton tai salaatin lisukkeeksi. Leipä täytyy syödä saman tien. Ei ole hyvää vanhentuneena.

Aikaisemmat ruokaohjeeni löytyvät blogin etusivulta oikeasta reunasta  tunnisteilla KEITTIÖSTÄNI, RUOAN VALMISTUSTA, RUOKA

Ulkoa kuuluu rännien lotina. Vettä tulee taivaan täydeltä. Pitää oikein katsoa oikea hetki, jolloin voi koiran kanssa nokkansa ulos pistää. Mutta eihän me tokikaan sokerista olla, joten sinne mennään jos tarvetta on!

torstai 15. lokakuuta 2020

Kevään ja kesän muisto -haaste

 


Sain tämän haasteen Tuplasti terapiaa blogin Pirjolta.
Haasteen on laatinut Lappalainen etelässä-blogia kirjoittava Nila.

 Minun kuvani on koottu kodin ja mökin sisä- ja ulkokuvista kevättalven ja syksyn väliltä.

 

 
 
 






 

Haasteen voi toteuttaa kuvasarjana ilman tekstiä tai jutustelun kera, miten itse kukin haluaa. 
Kuvien määrä on haasteessa vapaa. Kuvat saavat olla myös aiemmin julkaistuja. 
Kevät- ja kesämuistot saavat olla myös puutarhan ulkopuolelta.

Haasta mukaan viisi, tai vähemmänkin käy, blogikaveria.
Kerro kuka tämän haasteen aloitti ja laita julkaisemastasi haastepostauksesta viesti 


Haastan seuraavat blogit:


Ruusukummun Hannelen